Ystävien lukukirjaan kuuluu kaksi harjoituskirjaa: Kielitietäjä ja Tekstitaitaja. Harjoituskirjoja käytetään rinnakkain läpi vuoden. Kielitietäjässä käsitellään kielitiedon aiheita innostavalla tavalla omina kokonaisuuksinaan. Tekstitaitajassa taas tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja harjoitellaan luovaa kirjoittamista.
Ystävien lukukirjan opeteltavat asiat on jaettu aiheen mukaan kahteen eri harjoituskirjaan. Toinen kirjoista käsittelee kielitietoa ja toinen tekstitaitoja. Uudenlaisen jaottelun tavoitteena on paitsi innostaa lapsia lukemaan, kirjoittamaan, keskustelemaan ja kuuntelemaan, myös painottaa tärkeitä tekstitaitoja entistä vahvemmin.
– Tekstitaidot voivat jäädä helposti muiden tehtävien varjoon, mutta nyt niille on mietitty omat opetuskokonaisuutensa. Tekstitaitojen harjoittelu ei tarkoita vain omien tarinoiden kirjoittamista vihkoon, vaan se on huomattavasti laajempi käsite, luokanopettaja Johanna Tamminen Jupperin koulusta sanoo.
Tekstitaidon harjoituskirjassa Tekstitaitajassa tutustutaan esimerkkeihin ja tekstilajien piirteisiin sekä harjoitellaan tekstin tuottamista askel kerrallaan, pienten tehtävien avulla. Näin oppilaan on helppo lopulta kirjoittaa oma pitkä teksti. Kirjoittamisen lisäksi harjoituskirjassa käsitellään muun muassa tiedonhakua, ajatuskartan tekoa, kuvan lukemista ja kirjallisuuden peruskäsitteitä sekä lastenkirjallisuutta.
– Uudenlaiseen ratkaisuun päädyttiin, koska alkuopettajat ovat toivoneet jo pitkään tekstitaitoihin aiempaa paremmin keskittyvää materiaalia, luokanopettaja Arttu Hartikainen Suutarilan ala-asteelta kertoo. Tamminen ja Hartikainen ovat molemmat Ystävien lukukirjan Harjoituskirjojen tekijöitä. Jaottelu tukee myös monilukutaitoa, joka on yksi sarjan painopisteistä.
Kielitietoa innostavasti ja monipuolisesti
Kielitiedon harjoituskirjassa Kielitietäjässä opetellaan monipuolisesti toisen vuosiluokan keskeisiä kielitiedon ja oikeinkirjoituksen asioita. Kielitiedon teemoja käsitellään vaihtelevien, innostavien ja toiminnallisten tehtävien kautta. Harjoituskirjassa käsitellään omina kokonaisuuksinaan esimerkiksi sanojen taivuttamista, sanaluokkia, yhdyssanoja, virkkeen lihottamista ja virkkeen tunnusmerkkejä.
– Voisi ajatella, että Kielitietäjässä harjoitellaan joskus haastaviksi tai tylsiksikin koettuja kielitiedon asioita ja oikeinkirjoitusta hauskalla ja innostavalla tavalla. Tekstitaitajassa taas kynä ja ajatus saa lentää vapaammin, Hartikainen sanoo.
Uskallusta luovaan kirjoittamiseen
Hartikainen ja Tamminen ovat huomanneet, että etenkin luova kirjoittaminen on usein oppilaille haastavaa. Sama ilmiö toistuu myös vieraissa kielissä. Yksi syy voi olla, että luovassa kirjoittamisessa jäädään helposti kiinni kielioppiasioihin.
– Jos ajatellaan vaikkapa runoa, niin eihän se välttämättä edes noudata oikeinkirjoitussääntöjä. Runossa voi vaikka leikitellä sanajärjestyksellä, lyhennellä sanoja sekä käyttää puhekieltä tai murretta, Hartikainen sanoo.
Siksi Tekstitaitajassa annetaan työkaluja luovaan tuottamiseen eli erilaisten tekstien kirjoittamiseen. Lisäksi Tekstitaitajassa opetellaan lukemaan ja ymmärtämään erilaisia tekstejä sekä tunnistamaan niiden piirteitä.
– Tekstitaitajassa käsitellään erilaisia tekstejä ja tekstilajeja laajan tekstikäsityksen mukaisesti. Harjoituskirja sisältää uutisia, mainoksia, satuja, tarinoita, runoja, sarjakuvia ja tietotekstejä. Kaikkia tekstityyppejä harjoitellaan myös kirjoittamaan itse, Hartikainen kertoo.
Oppitunnit on helppo rakentaa juuri omalle ryhmälle sopivien kokonaisuuksien ympärille
Tamminen ja Hartikainen pitävät erityisesti siitä, kuinka erilliset kirjat mahdollistavat sen, että opettaja voi suunnitella opetusta haluamallaan tavalla. Oman ryhmän kanssa voi edetä täysin vapaassa järjestyksessä, sillä harjoituskirjat eivät ole sidoksissa lukukirjan aukeamiin.
Vaikka opettajalla onkin vapaus valita oma etenemisjärjestyksensä, harjoituskirjat on suunniteltu ja rakennettu niin, että niitä voi edetä järjestyksessä aihe ja aukeama kerrallaan. Sekä Kielitietäjään että Tekstitaitajaan on suunniteltu valmiiksi lukukirjaan sopiva käsittelyjärjestys.
– Halutessaan opettaja voi valita, mikä on hyvä tapa itselle ja juuri omalle opetusryhmälle. Haluaako hän esimerkiksi ottaa yhden tunnin viikosta kielitiedon asioille vai jaksottaa opetusta niin, että ottaa toisessa jaksossa tiiviimmin kielitietoa ja seuraavassa tekstitaitoja? Tamminen kysyy.
Tehtäväkirjoista on helppo poimia kokonaisuuksia harjoiteltavaksi aiheiden mukaan. Opettaja voi sitoa opetusta valtakunnallisiin kampanjoihin ja esimerkiksi ottaa Sanomalehtiviikon aikana käsittelyyn Tekstitaitajan uutiskokonaisuuden.
– Aiheiden ympärille voi luoda suuriakin kokonaisuuksia yli oppiainerajojen, Tamminen sanoo.