Sail for good -venekunnan uusimmassa blogitekstissä kerrotaan, miten lasten lukutaitoa on harjoiteltu maailman vesillä.
Meillä Panaceassa on omakohtaista, ensikäden kokemusta lukemaan oppimisesta ja lukemisesta viiden ihmisen kohdalta. Jokaisella on oma tarinansa, oma tapa oppia ja omat haasteensa tässä taidossa. Me aikuiset emme ole koulutettuja pedagogeja, mutta meillä on etua ryhmän pienuuden ja tiiviin yhdessäelon takia.
Perheen äiti Riikka oppi lukemaan neli–viisivuotiaana isoveljensä opastuksella. Todennäköisesti veli ei enää viitsinyt lukea Peppi Pitkätossu -kirjoja ääneen, vaan ajatteli pääsevänsä helpommalla opettamalla siskonsa lukemaan. Riikka on hyvin kiitollinen tästä. Lukemaan oppiminen oli helppoa, ja lauseet hahmottuivat nopeasti. Kirjastokäynnit olivat tiheitä, ja hän käytti kaiken vapaa-aikansa yömyöhäistä myöten lukien kaikkea mitä käsiinsä sai. Lukemisen riemu oli itsestäänselvyys ja se on jatkunut aikuisikään asti. Haasteena on aina ollut pikaluku, liian nopeasti luettuna ei tieto- tai oppikirjan sisältö uppoa.
Perheen isällä, Tuomolla oli pitkään diagnosoimaton lukihäiriö. Kirjaimet kääntyilivät ja pomppivat silmissä, ja keskittymiskyky ei riittänyt pikkupojalla lukuhommiin. Tuomo oppi lukemaan toisella luokalla, ja lukeminen oli hidasta ja tahmeaa. Ensimmäisen oikean kirjan Tuomo luki kaksitoistavuotiaana, maailmanympäripurjehduskilpailusta kertovan kirjan. Romaanien lukeminen alkoi kiinnostamaan vasta nelikymppisenä, ja nykyään Tuomo on Panacean lukupiirin yksi innokkaimpia jäseniä.
Lapset oppivat lukemaan eri tahtiin ja tavoilla
Aarre, nyt kymmenvuotias, oppi lukemaan kesällä ennen koulun alkua. Esikoulussa oppi oli mennyt hitaasti perille, mutta vanhempien vanhat Akkarit kiinnostivat kovasti. Kuulemma yhtäkkiä puhekuplien sisältö aukeni, ja kuvien katselu muuttui lukemiseksi. Aarre on ahminut Potterit moneen otteeseen, Astrid Lindgrenit ja Anna Janssonit hän on lukenut läpi miltei kaikki ja nyt hän lukee Tolkienin Taru Sormusten Herrasta -teosta. Meillä on Aarrelle sääntö, että jos on lukenut kirjan, saa katsoa myös elokuvan. Sääntö on ollut hyvä motivaattori, hän luki Thor Heyerdahlin Kon-Tikin, jotta saisi katsoa elokuvan. Me vanhemmat olemme tyytyväisiä, kun Aarre analysoi kirjan ja elokuvan eroja – kirjan eduksi! Nyt hän lukee helppoja kirjoja myös englanniksi, ja tämä laajentaa sanavarastoa kovasti.
Kerttu on perinyt osan Tuomon lukivaikeuksista. Kirjainten hahmotus on ollut kovin vaikeaa, mutta kun tämä selätettiin, on tavujen hahmotus ollut paljon helpompaa. Kerttu on oppinut teknisesti lukemaan, mutta lukemisen riemu ei ole vielä löytynyt. Lukuharjoitukset ovat päivittäisiä, ja ne ovat hänelle suorituksia. Joskus kaikki keinot täytyy ottaa käyttöön, ja nyt olemme sopineet että jokaisesta luetusta sivusta saa 10 frangia (10 senttiä). Motivaatio lukemiseen on nyt hetkeksi taattu. Hassua on, että Kerttu nauttii kirjoittamisesta, ja kirjoittaminen on hänelle helppoa. Monesti lukuharjoitukset ollaankin tehty niin, että hän kirjoittaa kymmenen lausetta ja lukee ne sitten meille ääneen. Apilatien Aapinen ja Ekapeli ovat olleet meille apuna, ne tuovat Kertulle koulumaisuutta opiskeluun ja tekemiseen. Nyt luettavana on mieluisa Bestikset Johanna ja Ulla salaisuuksien jäljillä.
Martta, 6 vuotta, oppii vanhempien lasten kyydissä monet asiat kuin itsestään. Martan suomen kielen sanavarasto on laajentunut Aarren juttujen mukana, ja englannin kielen taito on samalla tasolla kuin kaksi vuotta vanhemmalla Kertulla. Lukemaan oppiminen on kuitenkin jokaisen omilla harteilla: Martan puheenkehitys on aina ollut hieman hidasta, joten eri äänteiden ja kirjainten ero on hänelle hieman hankalampaa. Toisaalta Martta rakastaa kirjoja, lukemista ja kirjoittamista. Jokailtainen ääneenluku sängyssä on yksi päivän parhaimpia hetkiä, ja hän itse ottaa usein kirjan käteen ja ”lukee”. Martta on juuri lukemaan oppimisen kynnyksellä, ja tämä on meille vanhemmille jännittävää seurattavaa.
Lapset on ympäröity kirjoilla, kirjoista puhumisella ja he näkevät aikuisten vaihtavan kirjoja ja keskustelevan kirjoista. Panaceassa luetaan paljon, ja useasti yhdessä: vierekkäin, hiljaa ja kaikki omia kirjoja lukien. Vaikka joskus houkutellaan opettelemaan rahalla tai muilla konsteilla, on kaikille selvää se, että lukemisella voi saavuttaa mukavia hetkiä yhdessä muiden kanssa, tai itsekseen keulahytissä hyvälle kirjalle kikatellen.
