Kun Suomessa koululaiset nauttivat helteisestä kesälomasta, Panacean venekoulussa opiskeltiin koko kesä.

Koulunkäyntiin on kuulunut Kertun lukemaan opettelua, Martan matematiikkaharjoitukset, Aarren äidinkielen kielioppi, mutta ison osan ajasta olemme käyttäneet luonnon ihmettelyyn maalla ja meren alla sekä paikallisen kielen ja kulttuurin ymmärtämiseen. Olemme opiskelleet polynesialaisia riuttakaloja Tuamotu-saarilla, kuunnelleet ryhävalaiden laulua Moorean saaren edustalla, tanssineet Nuku Hivan tanssiryhmän kanssa perinteisiä polynesialaistansseja ja köllöttäneet laguuneihin taipuvien palmujen rungoilla. Keihäsrauskujen ja haiden kanssa uinti oli unohtumaton kokemus myös vanhemmille.

Olemme viettäneet nyt viisi kuukautta Ranskan Polynesiassa, ja tutustuneet sen saaristoihin ja luontoon urakalla. Viisi kuukautta purjeveneellä on lyhyt aika, kun koluttavana on Euroopan kokoinen alue monine erilaisine saaristoineen. Tänne maailman toiselle puolelle ei helposti uudelleen pääse, siispä olemme päättäneet jäädä tänne vielä vuodeksi ennen matkan jatkamista kohti Uutta Seelantia ja edelleen länteen. Meillä on monta saarta ja atollia vielä käymättä, ja monelle saarelle mieli palaa uudelleen – Makemon koralliatollilla käytäisiin moikkaamassa tuttuja kyläkoululla, Tahuatalle pitäisi päästä taas uimaan paholaisrauskujen kanssa ja Mangareva on niin kaukana kaikesta, että sinne pitää päästä nyt, tai ei koskaan! Päätöstä on helpottanut se, että olemme tavanneet kymmeniä lapsiveneitä Ranskan Polynesiassa, ja tiedämme että osa on jäämässä myös alueelle koko vuodeksi. Yhteiset uimaleikit, koulutunnit, elokuvaillat ja synttärijuhlat ystävien kanssa ovat olleet lasten kannalta yhtä suurta juhlaa. Samalla lasten englanninkielentaito on kehittynyt huimasti, ja yhteiset ”kouluretket” lähivuorelle, muinaistemppeleihin tai koralliriutoille ovat poikineet hyviä muistoja ja paljon oppia. Kun lapsiporukan ikähaitari on ollut viidestä viiteentoista vuoteen, ei kukaan ole jäänyt ilman kavereita tai yhteisiä leikkejä.

Viime kuukaisien aikana päänvaivaa on aiheuttanut erilasten veneen varaosien haaliminen seuraavaksi vuodeksi. Pieniltä saarilta ei ole mahdollista saada oikein minkäänlaisia varaosia, joten kaikki on oltava itsellä mukana. Osan olemme onneksi saaneen Suomesta tulleiden ystävien mukana.

Venekoulussakin alkaa uusi lukuvuosi syksyllä

Kerttu olisi aloittanut Suomessa koulun tänä syksynä, mutta venekoulussa hän etenee omaan tahtiinsa: lukuopinnot ja kirjoitus ovat pääosassa, matematiikassa hän tekee Kymppi2 ja 3 -kirjojen harjoituksia. Martta aloittaisi nyt esikoulun, ja laulaa innokkaasti aakkoslauluja ja harjoittelee tavutusta. Ekapeli on kovassa käytössä, ja englanninkieli taipuu hänellä upeasti. Matematiikan harjoituksia hän tekee Kymppi1 -kirjasta ja ”pädin pupupelissä”.

Aarre siirtyisi nelosluokalle kotimaassa, mutta venekoulussa Aarre etenee luokkatasoista huolimatta. Hänen kanssaan tehdään omia harjoituksia, projektitehtäviä (vaikkapa eläinten taksonomiaa) ja suomalaisia harjoituskirjoja matematiikan ja äidinkielen kanssa. Suomesta olemme saaneet lisää nuortenkirjoja ja nyt Robinson Crusoen ja kapteeni Cookin seikkailut tulevat tutuiksi kirjojen lisäksi aidossa ympäristössä Etelämeren saarilla. Koko perhe harjoittelee ranskan kieltä, ja lapset huikkaavat jo bonjourit kylänraitilla. Patongin ja tikkareiden osto ranskaksi Ranskan Polynesian frangeilla sujuu kaikilta!

Kirjaprojekti valmistui perheen yhteistyönä

Yksi suuri, koko perheen yhteinen projekti saatiin päätökseen Bora Boralla. Kirjoitimme tähänastisesta matkastamme kirjan Matka kotina – lapsiperheen elämää purjeveneessä. Lapset ovat seuranneet vierestä kirjan kirjoitusprosessia, ja osallistuneet itsekin kirjan suunnitteluun ja toteutukseen. Kirjassa on matkakertomuksen lisäksi teemakirjoituksiamme vene-elämän osa-alueista, kuten koulukäynnistä, sosiaalisesta elämästä, ruokahuollosta ja turvallisuudesta. Kaikilla lapsilla on kirjassa omat osiot ja Aarren päiväkirjamerkintöjä on päässyt mukaan kirjan sivuille.

Olemme tätä blogia kirjoitettaessa Raiatean saarella, täältä suuntaamme vielä Tahitille ja pääkaupungin Papeeten ostosmahdollisuuksiin. Panacea lastataan seuraavia kuukausia varten niin ruokatarvikkeilla, kuin piirustustarpeilla, askarteluvälineillä ja kouluvihoilla. Ranskalaisessa koulussa vielä tarvitaan täytettäviä mustekyniä ja kaunokirjoitusvihkoja, mutta niitä emme taida ottaa ohjelmistoomme. Internettiä ei kaukaisilla saarilla ole, joten kaikki saavat tehdä käsitöitä, taidetta ja harjoitella valokuvausta – minkä uimiselta ja jollapurjehdukselta ehtivät.