Koodi-sarjan tekijäryhmä koostuu kuudesta ammattilaisesta!
Päivi Happonen on pitkän linjan oppikirjailija, joka on ollut laatimassa oppimateriaaleja jo 1990-luvulta alkaen. Päivillä on kokemusta niin perusopetuksen kuin lukion oppimateriaaleista: hän on opettanut yläkoulussa ja toiminut biologian ja maantieteen lehtorina Joensuun yhteiskoulun lukiossa sekä opettajankoulutustehtävissä Joensuun normaalikoulussa. Koodi-sarjan lisäksi Päivi kuuluu lukion Bios-sarjan tekijäryhmään. Oppimisessa ja opettamisessa Päiville on tärkeää moderniin oppimiskäsitykseen perustuvien työtapojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tutkimalla ja tekemällä oppiminen.
Minttu Kalmi opettaa biologiaa ja maantietoa Tapainlinnan koulussa Hyvinkäällä. Tämä on hänen ensimmäinen oppikirjaprojektinsa. Minttu on käyttänyt Sanoma Pron oppimateriaaleja jo pitkään, ja on siksi innoissaan mukana päivittämässä sekä Koodi- että Geoidi-oppikirjasarjoja. Hän haluaa tehdä oppilaille mahdollisimman helposti lähestyttävää ja oppimiseen innostavaa materiaalia. Oppikirjan ja sen oheismateriaalin tulee myös tukea opettajia omassa arkityössään. Mintun mukaan oppimisessa hienointa on nähdä, kun oppilas oivaltaa asioiden välisiä syy-seuraussuhteita ja innostuu syventämään osaamistaan. Isojen globaalien kriisien keskellä elävät nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä, ja on todella tärkeää, että he ymmärtävät, miten maailma toimii.
Mervi Holopainen on niin ikään oppikirjailijana pitkän linjan ammattilainen, jonka kirjailijanura alkoi Elämä-sarjasta 1990-luvulla. Hän on ollut tekemässä mm. yläkoulun Koodi-sarjaa ja lukion Bios-sarjaa, ja toiminut biologian ja maantieteen lehtorina Joensuun normaalikoulussa, Itä-Suomen yliopistossa. Mervin johdatti oppimateriaalien tekemiseen halu kehittyä omassa työssä sekä kiinnostus erityisesti toiminnallisuuden lisäämiseen opetuksessa. Nykyään innostusta pitää yllä se, että tekijäryhmien jäsenistä on tullut ystäviä, joiden seuraan on aina ollut mukava palata. Porukassa viihtyminen on äärimmäisen tärkeää, koska vain hyvässä ilmapiirissä saavuttaa loistavia tuloksia. Mervin mielestä opettamisessa hienoa on se, kun oppilas oivaltaa, että opiskeltavilla asioilla on merkitystä hänen omassa elämässään.
Myös Marja Tihtarinen-Ulmasella on pitkä kokemus oppikirjailijuudesta. Hän on toiminut Kuopion klassillisessa lukiossa biologian ja maantieteen opettajana, ja ollut muiden Koodi-sarjan tekijöiden tapaan mukana kehittämässä lukion Bios-sarjaa. Marjan mielestä Sanoma Pro tarjoaa erinomaiset puitteet modernin, monimediaisen ja opiskelijoita innostavan oppimateriaalin tuottamiseen. Hänestä opetustyössä hienointa on se, että joka päivä kohtaa innostuneita ja biologiasta kiinnostuneita opiskelijoita.
Heikki Jutila työskentelee yläkoulun maantiedon ja biologian opettajana Tampereella. Heikin intohimona ovat kartat. Hänen mukaansa oppimateriaalien laatimisessa parasta on tekijäryhmän luova ja keskusteleva ilmapiiri, jossa ryhmän jäsenten erilaiset taustat ja vahvuudet täydentävät toisiaan. Tämä heijastuu myös oppimateriaaleihin, joissa pitää sovittaa yhteen selkeys, havainnollisuus, innostavuus, samaistuttavuus sekä faktojen paikkansapitävyys ja ajankohtaisuus. Opetuksessa tärkeintä on herättää oppilaiden uteliaisuus ja halu tietää lisää, ja Heikin mottona voisikin olla: Tyhmät kysymykset johtavat suuriin keksintöihin.
Erika Ryyppö opettaa biologiaa ja maantietoa Ylöjärvellä isossa yhtenäiskoulussa. Hän oli mukana tekemässä alkuperäistä Koodia ja huomasi silloin, kuinka paljon aikaa ja työtä uuden oppikirjasarjan tekeminen vaatii. Kaikki aika oli kuitenkin sen arvoista, sillä hän koki yhdessä tekemisen olleen antoisaa ja antaneen myös opettajan työhön uutta puhtia ja intoa. Kun Erikaa kysyttiin mukaan tähän uudistusprojektiin, ei hänen tarvinnut miettiä hetkeäkään! Biologia on kokeellinen luonnontiede, jonka sisällöt päivittyvät koko ajan uusien tutkimusten myötä, ja Erikan mielestä onkin tärkeää saada ajantasainen biologian oppikirjasarja yläkouluun. Hän muistuttaa, että oppiminen ei aina ole kivaa, vaan vaatii usein pitkäjänteistä työtä. Erikan motto on ”Tekemällä oppii!”. Hänestä kokeelliset työt ja retket tuovat mielekkyyttä biologian oppimiseen, ja parhaimman hyödyn oppilas saa, kun on opiskellut ensin niihin liittyvää teoriaa. Erikasta parasta opettajan työssä onkin, kun huomaa oppilaiden opiskelleen ja oppineen uusia asioita: kun oppilas esimerkiksi metsäretkellä tunnistaa eri sammallajeja tai sian sydäntä preparoidessa erottaa valtimon ja laskimon toisistaan.