Tekijäryhmä koostuu viiden ammattilaisen joukosta.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Virpi Risku, Eeva-Liisa Ryhänen, Marjo Petäjäaho, Kirsi Arino ja Rea-Maria Sirén
Virpi Risku
Virpi opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä suomea toisena kielenä helsinkiläisessä yhtenäiskoulussa. Hän on tehnyt oppikirjoja noin kymmenen vuoden ajan, ja kirja tuntuu edelleen erinomaiselta käyttöliittymältä, vaikka digitalisaatio on valloittanut koulumaailmaa. Virpi on huomannut, että S2-oppijoille on tarjolla kovin vähän valmista oppimateriaalia, ja erityisesti reaaliaineiden oppikirjoista on huutava pula. Tämän vuoksi hän innostui Oma-projektista.
Virpistä on tärkeää, että S2-oppijat saavat oppimateriaalia, joka vastaa heidän kielitaitoaan, mutta on samalla tarpeeksi haastavaa, jotta heidän suomen kielen taitonsa kehittyy ja sanavarastonsa karttuu. Hyvin suunniteltu oppikirja voi auttaa S2-oppijaa etenemään samassa tahdissa muiden oppilaiden kanssa, mutta se huomioi myös kielellisen tuen tarpeen.
Eeva-Liisa Ryhänen
Eeva-Liisa opettaa 5.–9. luokan biologiaa, maantietoa, terveystietoa sekä ympäristö- ja luonnontietoa pienessä helsinkiläisessä yhtenäiskoulussa. Lisäksi hän toimii opintojen ohjaajana. Eeva-Liisa aloitti oppikirjojen ja oppimateriaalien tekemisen jo vuonna 1994, ja on viime vuosina pohtinut paljon kielen selkeyttä ja erinäisiä oppimisen esteitä. Oma Koodi ja Geoidi tarjosivat mielenkiintoisen haasteen kokeilla, miten toisen työryhmän materiaali taipuisi selkoversioksi. Eeva-Liisalle on tärkeää edistää kaikenlaisten oppijoiden opiskelua. Hänelle myös ennestään tuttu monitieteellinen työryhmä oli tärkeä syy lähteä mukaan uuteen projektiin.
Eeva-Liisa toivoo, että jokainen nuori löytää ajattelun avaimet sekä kiinnostuu asioista ja ilmiöistä. Hänestä on upeaa, jos siihen pystyy tarjoamaan parhaat mahdolliset työkalut.
Marjo Petäjäaho
Marjo opettaa biologiaa ja maantietoa yläkoulussa sekä biologiaa lukiossa IB-oppilaille. Oppikirjoja hän on kirjoittanut vuodesta 2015. Marjolle viiden naisen monialaisen kirjoittajatiimin kanssa toimiminen on koukuttavaa ja hauskaa. Hänestä luonto on täynnä ihmeitä, ja tekemällä ja tutkimalla ne avautuvat jokaiselle. Marjon mukaan myös oppimisympäristöllä on suuri merkitys oppilaille – turvallisessa luokassa jokainen oppii.
Kirsi Arino
Kirsi on opettanut Helsingissä biologiaa, maantiedettä ja terveystietoa yläasteella ja lukiossa 40 vuoden ajan. Luonto- ja tiedeluokkien painotettu opetus on ollut rakas työtehtävä, ja opettamisen lisäksi Kirsi on ollut mukana tekemässä oppimateriaaleja jo noin 35 vuotta. Hänen pedagogiseen ajatteluunsa ovat vaikuttaneet niin vuosi Keravan nuorisovankilassa kuin Korkeasaaren eläintarhan lehtorin ja Heurekan koulukäytön suunnittelijan työtehtävät. Lisäksi ajattelua on muovannut omien lasten ja heidän kavereidensa koulupolkujen seuraaminen lähietäisyydeltä.
Oma-projektiin Kirsi halusi lähteä mukaan, koska moniammatillinen ja huipputiimiksi hitsautunut viiden hengen tekijäryhmä tunsi, että heillä on annettavaa yläkoulun biologian ja maantiedon opetuksen tukemiseen heterogeenisissa luokissa. Kirsi uskoo tekemällä oppimiseen ja yhteisön voimaan. Hänen mukaansa hienointa omassa työssä on nähdä nuoren ihmisen oivaltavan jotain itselleen merkityksellistä.
Rea-Maria Sirén
Rea-Maria toimii tällä hetkellä erityisopettajana helsinkiläisessä lukiossa, jossa hän saa työskennellä päivittäin monikulttuurisessa ympäristössä mahtavien nuorten kanssa. Oppikirjailijana hän on toiminut noin kymmenen vuotta. Rea-Mariasta on hienoa, että tässä oppikirjaprojektissa saa mahdollisuuden työskennellä hienossa työryhmässä ja luoda aivan uudenlaista ja kaivattua materiaalia erityistä tukea tarvitsevien ja monikielisten nuorten oppimisen tueksi.
Pitkään erityisopettajana toimineena Rea-Maria tietää, että oikean tasoinen ja selkeä oppimateriaali tuo oppimisen oivalluksia tavallisen arjen keskelle ja vahvistaa nuoren käsitystä itsestään oppijana. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten oppimisen takana on sellainen oppimateriaali, jossa on huomioitu Rea-Marialle itselleenkin tärkeä näkemys siitä, että vähemmän on aina enemmän.