3

Suomalaiset lukio-opettajat ja -opiskelijat haluaisivat käyttää painettua oppimateriaalia enemmän kuin tällä hetkellä pystyvät

25.03.2024 / Santtu Toivonen

Uuden opetussuunnitelman ja laajennetun oppivelvollisuuden ansiosta lukio-opetus on digitalisoitunut nopeasti. Opettajat ja opiskelijat hyötyvät digitaalisen materiaalin ja digialustojen ohella myös painetusta oppimateriaalista.

OAJ:n alkuvuodesta 2024 teettämässä jäsentutkimuksessa lukio-opettajat arvioivat käyttämänsä oppimateriaalin muotoa. Vastaajista 74 % (n=749) arvioi, että 75–100 % heidän käyttämästään materiaalista on digitaalista. Osuus on kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaavassa tutkimuksessa kaksi vuotta aiemmin. Tämä on ymmärrettävää, sillä vuonna 2022 uutta opetussuunnitelmaa vasta ajettiin sisään ja mukana oli vielä edellisen opetussuunnitelman opiskelijoita, jotka käyttivät huomattavasti enemmän painettua oppimateriaalia.

Suomen kustannusyhdistyksen tilastoinnin mukaan 85 % lukioiden oppimateriaaleihin käyttämistä euroista meni vuonna 2023 digitaalisiin materiaaleihin. Painettuja kirjoja kierrätetään, joten niiden käytön osuus on jonkin verran myyntiosuutta suurempi. Joka tapauksessa digimateriaali on ykkösvalinta, minkä ansiosta ainakin Euroopasta on vaikeaa löytää digitalisoituneempaa perus- tai toisen asteen esimerkkiä kuin suomalainen lukio.

Olemme hyvin kiinnostuneita opettajien ja opiskelijoiden toiveista ja tarpeista liittyen oppimateriaaleihin, sisällön lisäksi myös niiden muotoon. Tuoreessa tutkimuksessamme tammi–helmikuussa 2024 kysyimme suomalaisilta lukio-opettajilta (n=465), minkä muotoista oppimateriaalia he mieluiten käyttäisivät, jos saisivat vapaasti valita. Kuvassa 1 näkyy vastausten hajonta oppiaineryhmittäin.

Kuva 1. Lukio-opettajien näkemys mieluisimmasta oppimateriaalimuodosta omaan opetukseen

Kuva 1. Lukio-opettajien näkemys mieluisimmasta oppimateriaalimuodosta omaan opetukseen

Kuva paljastaa, että painettu materiaali on digitaalista suositumpaa. Jos pitäisi valita kaikille joko painettu tai digitaalinen materiaali, painettu voittaisi kautta linjan. Kysyimme myös, miten opettajat kokevat tarpeen painetulle materiaalille tulevina vuosina (Kuva 2). Kaikissa aineryhmissä on selkeästi enemmän tarvetta painetulle oppimateriaalille seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämä on helppo uskoa, koska digitalisaatio suomalaisissa lukioissa on edennyt niin nopeasti.

Kuva 2. Tarve painetulle oppimateriaalille seuraavan kolmen vuoden aikana lukio-opettajien mukaan

Kuva 2. Tarve painetulle oppimateriaalille seuraavan kolmen vuoden aikana lukio-opettajien mukaan

Tiedustelimme oppimateriaalipreferenssiä myös lukiolaisilta joulukuussa 2023 (n=1145). Kuva 3 näyttää vasemmalla käytetyn oppimateriaalimuodon nykytilanteen ja oikealla halutun asiaintilan. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 36 % kertoo käyttäneensä pelkästään digitaalista materiaalia, mutta vain 16 % haluaisi tehdä niin.

Kuva 3. Nykyisten lukiolaisten tähän mennessä käyttämän oppimateriaalin muoto ja mieluisin oppimateriaalin muoto

Kuva 3. Nykyisten lukiolaisten tähän mennessä käyttämän oppimateriaalin muoto ja mieluisin oppimateriaalin muoto

Selvästi suosituin muoto on yhdistelmä, jossa valtaosa materiaalista on digitaalista ja osa painettua. Tällä hetkellä niin kertoo toimivansa 53 % opiskelijoista, ja haluttu tilanne se olisi 66 %:lle. Pelkkää painettua materiaalia käyttää 11 % lukiolaisista. Ideaalitilanteessakin pelkällä printillä haluaisi opiskella vain 14 %. Näin lukiolaiset kommentoivat meille painettuja ja digitaalisia materiaaleja:

”Digi on hyvä tehtävien tekemiseen. Ei tarvi kirjoittaa käsin tai kantaa kymmentä kirjaa mukana.”

”Tehtävien tekeminen on ihan ok, mutta lukeminen on tylsempää, niin siinä eksyy helpommin muille sivuille. Printti auttaa siinä, että pystyy paremmin keskittymään.”

”Asiat jää jotenkin paremmin mieleen painetusta. Muistaa jotenkin paremmin, että se oli sillä ja sillä aukeamalla. Digissä kaikki jotenkin leijuu.”

Tämä vastaa hyvin näkemystämme oppimateriaalimuodoista: sekä painetulle että digitaaliselle materiaalille on oma paikkansa, ja niillä on omat etunsa. Painetusta materiaalista on mukavampi lukea pitkiä tekstejä, ja digitaalisuus taas mahdollistaa vaikkapa videosisällöt ja itsetarkistuvat tehtävät. Meille on tärkeää, että oppimateriaalimme tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja. Olemme tänä keväänä esimerkiksi lisänneet painettujen oppimateriaalien määrää, kun julkaisemme reaaliaineisiin lisää painettuja kirjoja. Lisäksi kehitämme digitaalisia oppimateriaaleja jatkossakin asiakkaiden toiveiden pohjalta.


Santtu Toivonen

Vastaan Sanoma Prolla asiakasymmärryksen kehittämisestä. Pohdin blogiteksteissäni ajankohtaisia oppimisteknologian ja opetusalan ilmiöitä sekä sitä, miten ne vaikuttavat oppimateriaalien tulevaisuuteen.

JUTUN KIRJOITTI

Santtu Toivonen

Vastaan Sanoma Prolla asiakasymmärryksen kehittämisestä. Pohdin blogiteksteissäni ajankohtaisia oppimisteknologian ja opetusalan ilmiöitä sekä sitä, miten ne vaikuttavat oppimateriaalien tulevaisuuteen.
Kaikki blogikirjoitukset