Kun astuu tihkuisesta ulkoilmasta sisään Slushiin, mediankin rakastamaan startup-tapahtumaan, kadottaa suuntavaistonsa lähes saman tien. Isossa messuhallissa on hämärää utua, ilmassa on jatkuvaa puheensorinaa, ja jostain kaukaa kuuluu basson jumputusta. Tämä on yksi syy Slushiin osallistumiseen: kadottamalla ulkomaailma saadaan ajatuksille uutta tilaa.
Tila saadaan kyllä helposti täytettyä. Keskustelut startup-ihmisten kanssa ja erilaisten esitysten kuunteleminen täyttää tyhjän aivotilan tehokkaasti. Päässä alkaa pyöriä ajatuksia hajautetuista järjestelmistä, globaalista rekrytoinnista ja tekoälyn vaikutuksesta työhön.
Pyörivistä ajatuksista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos niitä ei pysty linkittämään johonkin, josta on hyötyä. Omalla kohdallani yritän aina löytää jonkin linkin koulumaailmaan ja oppimiseen yleisesti.
Maahanmuutto on ollut viime vuosina kasvava keskustelunaihe, onhan joka 7. maailman ihminen maahanmuuttaja jossain maailman kolkassa. Yritysten kansainvälinen henkilöstö tuo rikkautta yrityksen tuotoksiin, mutta koulussa kansainvälisyys aiheuttaa erilaisia haasteita. Ihmisten liikkuminen on kuitenkin tosiasia, joten miten voisimme muuttaa koulua vastaamaan näihin haasteisiin entistä paremmin? Miten käy eri kielten kanssa? Tuleeko esimerkiksi englannista yleiskieli myös peruskoulussa?
Tekoäly tulee muuttamaan myös koulumaailmaa suuresti, vaikka emme ihan tarkkaan vielä tiedä, miten. Toiset sanovat, että opettajan ammatti on ammatti, joka ei tule koskaan häviämään. Toiset sanovat, että 10–20 vuoden kuluttua maailman arvokkain yritys on sellainen, joka tarjoaa personoitua opetusta verkossa. Tällaisessa yrityksessä tekoäly hoitaa opettajan hommat tai ainakin ison osan niistä. Itse uskon edelleen henkilökohtaisen kohtaamisen vahvuuteen ja tärkeyteen, mutta tekoälyllä saattaa hyvinkin olla iso rooli siinä, kun opettajan rooli muuttuu enemmän ja enemmän perinteisestä opettajasta valmentajaksi. Kun järjestelmät huomaavat yhä aikaisemmin oppilaan vahvuudet ja heikkoudet, on opettajalla paremmat mahdollisuudet ohjata oppilaitaan yhä henkilökohtaisemmalla tasolla.
Tekoälyyn liittyy myös muiden alojen kohdalla pelko työpaikkojen häviämisestä. Viesti Slushin puhujilta oli, että kouluissa pitäisi yrittää saada oppilaat innostumaan tiedeaineiden ja matematiikan opiskelusta, sillä ne ovat oivallisia rakennusaineita tulevaisuuden työpaikkoihin. Sama ongelma on tunnistettu myös Pisa-tutkimuksessa.
Hajautettuihin järjestelmiin ja kryptovaluuttoihin liittyvät ajatukset jäivät vielä sen verran abstraktille tasolle, että niihin liittyvät kehitysideat jäivät vielä odottamaan konkretisoitumistaan. Mielelläni kuitenkin kuulen, jos jollakulla on tähän liittyviä ajatuksia. Aiheesta puhutaan paljon tietyissä piireissä, mutta konkretia on vielä kauempana, ainakin koulumaailmaan liittyen.
Kuva: Samuli Pulkkinen / Sanoma
