Kasvuyritystapahtumassa puhuttiin paitsi oppimisalan startup-yrityksistä ja oppimiseen liittyvästä teknologiasta myös lasten yrittäjyyskasvatuksesta.
Kuva: Matias Vakkilainen
Laajalti arvioidaan, että oppimiseen liittyvä teknologia on se seuraava iso juttu. Siksi myös Slushiin osallistuu joka vuosi monia oppimisalan startup-yrityksiä. Tänä vuonna XEdu-yrityskiihdyttämö järjesti lisäksi Xcited-nimisen oheistapahtuman aiheen ympärille. Tapahtuma sisälsi sekä oppimiseen liittyviä puheenvuoroja että messumaisen tilan startupeille. Messujen suosio oli sen verran iso, että eri yritysten pisteiden välissä ei meinannut mahtua liikkumaan ja puheensorina oli korvia huumaava. Energiaa oli kuin pienessä kylässä.
Myös Slushin puolella oppiminen oli keskusteluissa mukana. Kuin johdantona Xcitedille kokoontuivat yrittäjä Saku Tuominen, yhdysvaltalainen opettaja Esther Wojcicki, startup-yrittäjä Michael Bodekaer ja sijoittaja Marta Sjögren keskustelemaan siitä, minkälainen koulu olisi, jos se kehitettäisiin nyt. Teemoja löytyi monia. Moneen otteeseen puhuttiin ns. tämän vuosisadan taidoista, kuten ryhmätyö-, medialuku- ja ongelmanratkaisutaidoista. Toinen toistuva teema oli oppimiseen innostaminen: miten saataisiin oppilaat löytämään oma intohimonsa, jonka seurauksena he jaksaisivat tehdä myös oppimiseen tarvittavan työn? Erityisesti Esther Wojcicki oli sitä mieltä, että projektityöskentely olisi ehdottomasti paras tapa sekä taitojen kartuttamiseen että innostamiseen. Hän jopa ehdotti, että koulussa käytettäisiin 20 prosenttia ajasta projektien tekemiseen. Ryhmä keskusteli myös pitkään siitä, että vaikka koulua haukutaan usein vanhanaikaiseksi ja sanotaan, ettei se pysy yhteiskunnan kehityksen perässä, tämä käsitys ei pidä paikkaansa. Monissa kouluissa on käytössä hyvin monipuolisia tapoja opettaa, ja ongelma on, että nämä hyvät kokemukset jäävät jakamatta. HundrED-hanke on auttanut toimivien innovaatioiden keräämisessä, mutta hyviksi havaittuja käytäntöjä pitäisi jakaa koulujen ja opettajien välillä entistä enemmän.
Yrittäjyysopetusta kouluissa
Samat teemat toistuivat myös Xcited-tapahtumassa. Yleisöä ihastutti 8-vuotias kualalumpurilainen Shailaja Grace Guillory, joka on toimitusjohtaja omassa teeyrityksessään. Koulun myyjäisistä idean saanut yritys myy teetä, joka sopii niin aikuisille kuin lapsille. Nuori yrittäjä kertoi, kuinka tärkeänä taustatekijänä hänen toiminnalleen on perheeltä ja koululta tuleva tuki ja kannustus.
Yrittäjyydestä puhumassa olivat myös Pekka Peura Startup-lukiosta ja Anne Tham malesialaisesta yrittäjyyteen suuntautuneesta koulusta. Molemmat puhuivat siitä, miten iso osa lasten potentiaalista jää helposti nykykoulussa huomaamatta.
Lasten yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta pidettiin puheenvuoroissa tärkeänä taitona tulevaisuutta varten, enkä voi muuta kuin yhtyä mielipiteeseen. Meistä kaikista ei voi tulla yrittäjiä, mutta yrittäjyysasenteesta on lapsille paljon hyötyä tulevassa työelämässä.
Hyvän esimerkin yrittäjyyden yhdistämisestä koulusta tuttuun ilmiöpohjaiseen oppimiseen tarjoaa Pikkuyrittäjät-ohjelma, jonka kautta voi tilata koululle yhdeksän viikon yrittäjyyspaketin. Paketin avulla lapset keksivät oman liikeideansa, suunnittelevat logot, markkinoinnin ja hinnoittelun ja myös testaavat tuotteiden elinvoimaa oikeilla asiakkailla.
Teknologiaa ja empatiaa
Teknologiaa pidetään monesti jollain lailla kylmänä asiana ja vastakohtana empatialle. Teknologia voi kuitenkin joissain tapauksissa auttaa empatiakyvyn kehittämisessä. Erinomainen esimerkki siitä on Mightifier-sovellus, joka kannustaa lapsia antamaan luokkatovereille positiivista palautetta. Mightifierin toimitusjohtaja Mervi Pänkäläinen nosti ilmoille erinomaisen kysymyksen: miksi mietimme vahvuuksia, kun puhumme tuotteista, mutta heikkouksia, kun puhumme ihmisistä? Lapsille ei itse asiassa ole ollenkaan vaikeaa kertoa luokkakavereidensa vahvuuksista, ja niiden esiin nostaminen auttaa todistettavasti luokkahengen parantamisessa ja vähentää kiusaamista. Pitäisikö Mightifier ottaa käyttöön myös yrityksissä?
Kaiken kaikkiaan Slush ja Xcited tarjoavat hyvän läpileikkauksen koulumaailmaan liittyvistä aiheista, joista mediakin paljon kirjoittaa. Jotta pystymme tarjoamaan hyviä mahdollisuuksia lapsille myös tulevaisuudessa, meidän pitää olla jatkuvassa liikkeessä. Tehtävää riittää kaikille, ja loppujen lopuksi meillä kaikilla on yhteinen maali: tehdä lapsistamme sen verran taitavia, että he pystyvät tekemään tästä maailmasta entistä paremman paikan elää.
Etusivun kuva: Samuli Pulkkinen / Sanoma
