Digitaalisten materiaalien ja työkalujen käyttö kasvoi kevään 2020 etäopetusjaksolla, mutta painettuja oppimateriaaleja käytettiin edelleen enemmän kuin digitaalisia. Kun yhteydenpito opettajan ja oppijoiden välillä siirtyi verkkoon, painettu materiaali toi koulunkäyntiin kaivattua vaihtelua.
Keskityin edellisessä bloggauksessani siihen, miten opettamisen ydintehtävät vaikeutuivat etäopetukseen siirryttäessä. Opettaminen mullistui paljon enemmän kuin keskiverto tietotyö. Tästä huolimatta opettajat ja oppijat hoitivat homman kotiin mallikkaasti. He onnistuivat nopeasti omaksumaan uusia digitaalisia kommunikointityökaluja, yhteistyön tapoja ja pedagogisia ratkaisuja.
Etäjakson läpivientiä auttoi se, että ihan kaikki ei mennyt uusiksi. Fyysinen ympäristö toki vaihtui luokasta kotioloihin ja sillä oli suuri merkitys, mutta esimerkiksi oppimateriaalit pysyivät ennallaan. Vaikka yhteydenpito opettajan ja oppijoiden välillä toteutui internetin yli, oppimateriaalit olivat samoja tuttuja kuin aikana ennen koronarajoituksia.
Digitaaliset ja painetut oppimateriaalit kovassa käytössä
Digitaalisten oppimateriaalien käyttö on yleistynyt suomalaisissa koulussa tasaisesti viime vuosina. Etäopetusjaksolla käytön kasvu toki kiihtyi ja digin tärkeys korostui, kuten ilmenee kuvasta 1: ennen koronaa 44 % opettajista kertoi käyttävänsä digitaalisia oppi- tai työkirjoja vähintään kerran viikossa, etäopetusjaksolla määrä kasvoi kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Kuva 1. Kuinka usein käytit/käytät etäopetuksessa seuraavia työkaluja tai materiaaleja?
Digitaalisten kokeiden käyttö kasvoi kolmellatoista prosenttiyksiköllä, digitaalisten tehtävien peräti kahdellakymmenellä ja oppimisympäristöjen kahdellakymmenelläyhdellä. Digitaalisista materiaaleista ainoastaan opettajan esitysmateriaalien käyttö laski hieman etäopetusjaksolla. Tämä kertoo siitä, että niiden hyödyntäminen on yhteisöllistä ja niitä on totuttu käyttämään luokkahuoneessa.
Painetulla oppimateriaalilla oli etäjaksollakin tärkeä roolinsa. Kuten kuvasta 1 käy ilmi, laskua oli vain seitsemän prosenttiyksikköä, 90 prosentista 83 prosenttiin. Painettu kirja oli kolmanneksi käytetyin työkalu/materiaali etäopetusjaksolla, heti oppilashallintojärjestelmän (96 %) ja opettajan itse tekemien materiaalien (86 %) jälkeen. Painettua oppimateriaalia voikin aivan hyvin hyödyntää, vaikka yhteydenpito opettajan kanssa olisi virtuaalista. Uskon, että painetun materiaalin vetovoima yleensäkin kasvaa ruutuajan lisääntyessä.
Videopohjaisten yhteydenpitotyökalujen käyttö luonnollisesti kasvoi kaikkein eniten. Niillä ei juuri ole virkaa luokkahuonekäytössä, mutta etäopetuksessa ne ovat kultaakin kalliimpia. Työelämässä suositun Microsoft Teamsin käyttö kasvoi 14 prosentista 51 prosenttiin, mutta muiden vastaavien työkalujen peräti 6 prosentista 52 prosenttiin. Näistä erityisesti Google Meet on Suomen kouluissa suosittu.
On harhaluulo kuvitella, että etäopettaminen ja -oppiminen tekisi painetut oppimateriaalit tarpeettomaksi. Digillä on omat kiistattomat etunsa sekä lähi- että etäopetustilanteessa, samoin painetulla materiaalilla.
Sanoma Learning tutki keväällä 2020 etäopetukseen siirtymisen vaikutuksia Euroopan eri maissa. Yhteensä kyselytutkimukseen osallistui 5342 opettajaa eri kouluasteilta, Suomesta vastauksia saatiin 1554 opettajalta. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
