Aineistopohjainen kirjoittaminen korostuu äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeessa. Lue asiantuntijan vinkit valmistautumiseen.
Ylioppilaskirjoitukset lähestyvät jälleen, ja kokeet aloittaa perinteisesti äidinkielen lukutaidon koe. Kysyimme Loisto-sarjan tekijältä Terhi Lintuselta vinkkejä kokeesta suoriutumiseen:
Lukutaidon kokeessa olennaista on vastata tehtävänannon kysymykseen. Vastaaminen alkaa siitä, että lukee tehtävänannon kunnolla ja miettii, mitä kysytään: kun analysoi tehtävänannon huolellisesti, välttyy pahimmalta sudenkuopalta eli siltä, että vastaa ohi aiheen, Lintunen kommentoi.
– Toinen olennainen asia on se, että ymmärtää lukemansa. Teksti pitää osata lukea oikein ja pitää hahmottaa, mikä on tekstin tavoite: Pyritäänkö informoimaan vai vaikuttamaan? Onko tarkoitus luoda elämyksiä? Teksti pitää osata lukea myös osana ympäröivää maailmaa, kontekstit huomioiden. Luemme uutisia eri lailla kuin vaikkapa mainosvideoita, samoin vanhoja tekstejä eri lailla kuin uusia, hän jatkaa.
Lintusen mukaan lukutaidon kokeeseen voi valmistautua parhaiten lukemalla erilaisia tekstejä, niin painettuja kuin audiovisuaalisiakin. Mitä enemmän lukee ja seuraa aikaansa, sen helpompi on ymmärtää erilaisia tekstejä ja sitä, millaisessa ympäristössä ne esiintyvät. Kannattaa suosia aktiivista lukemista: blogitekstiä lukiessa voi miettiä, mitkä ovat blogille tunnusomaiset piirteet ja millaisia vaikuttamisen keinoja siinä käytetään.
Lukutaidon kokeeseen pitää opetella myös peruskäsitteet ja tekstin tulkinnan taitoa. Loisto Käsikirjassa ja moduulin 11 tehtäväkirjassa on paljon materiaalia, jonka avulla keskeisiä asioita voi kerrata: Käsikirjassa on analyysimalleja ja -videoita, ja tehtäväkirjaan on koottu muun muassa käsitekertauksia. Kirjan havainnolliset videot opastavat, miten lukutaidon kokeeseen kannattaa valmistautua ja miten hyvä lukutaidon vastaus rakentuu.
Hyvä kirjoitusrutiini auttaa kirjoitustaidon kokeessa onnistumisessa
Kirjoitustaidon kokeessa olennaista on osata kirjoittaa omaääninen teksti, jossa käyttää aineistoja sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti. Oman tekstin suunnitteluun ja aineistojen huolelliseen tutkimiseen kannattaa käyttää riittävästi aikaa.
Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Vaikka olisi väsynyt muiden aineiden opiskelusta, kannattaa kirjoitustaidon tehtäviin äidinkielen kursseilla panostaa, Lintunen vinkkaa.
Kirjoitustaidon kokeeseen voi valmistautua osin samoin kuin lukutaidon kokeeseen: lukemalla erilaisia tekstejä. Lukeminen auttaa monessa asiassa: saa tietoa eri asioista, oppii sanastoa ja hyvää kieltä sekä pysyy ajan tasalla asioista.
Monelle kielenhuollon harjoitukset ovat tarpeen
Koska kirjoitustaidon kokeessa myös oikeakielisyys vaikuttaa arviointiin, on hyvä kerrata kielenhuoltoa. Kaikissa Loiston moduuleissa on kielenhuollon harjoituksia, ja Loisto 10 -tehtäväkirjaan on koottu todella laaja kielenhuollon kertauspaketti. Omaa kieltään voi parantaa myös korjaamalla omista vanhoista teksteistään kielivirheet ja lukemalla sen jälkeen oman tekstinsä virheettömänä. Vähitellen oppii välttämään tyypillisiä virheitään.
Vinkkejä kirjoitustaidon kokeeseen:
- Valitse aihe ja mieti, millaisista näkökulmista siitä voisi kirjoittaa.
- Millaisia sisältöjä eri näkökulmissa voisi olla? Jo muutaman minuutin ideointiharjoitukset riittävät!
- Harjoittele omaäänisyyttä miettimällä omaa kantaasi eri asioihin: voit pohtia, mitä mieltä olet jostain uutisaiheesta ja miten perustelisit mielipiteesi.
- Omaäänisyydessä tärkeää on rohkeus: uskalla ilmaista oma kantasi ja perustella se.
Aineiston käyttäminen kirjoitustaidon kokeessa
Äidinkielen ylioppilaskokeen määräyksissä korostuvat aineistojen ymmärtäminen, aineistojen kanssa keskusteleminen ja aineistojen tarkoituksenmukainen käyttäminen.
Joskus on hyvä pitää yhtä aineistoa pääaineistona ja keskustella sen kanssa enemmän. Toista aineistoa voi käyttää vähemmän, esimerkiksi lisätietona tai jonkin asian kommentoijana. Toisaalta teksti voi rakentua niin, että kaksi aineistoa keskustelee paitsi kirjoittajan kanssa myös keskenään.
Lainaamisen säännöt pitää osata. Lukijan täytyy tietää koko ajan, onko tekstissä kyse omista mielipiteistä vai aineistosta peräisin olevasta aineksesta. Tekstistä pitää myös ilmetä, mistä aineistosta lainatut ajatukset ovat.
Mitä aineistossa sanotaan ja mihin se pyrkii?
Tärkeää on, että aineisto sopii oman tekstin näkökulmaan. Vaikka aineisto olisi mielenkiintoinenkin, sitä ei kannata käyttää, jos se ei tuo mitään uutta valittuun näkökulmaan. Voi myös miettiä, sopiiko esimerkiksi humoristinen teksti vakavaan pohdintaan tai kovin provosoiva aineisto näkökulmia avaavaan, informatiiviseen tekstiin.
Hyvä aikataulutus auttaa
- Tee hyvä lukusuunnitelma, jossa luku-urakka on jaettu pienempiin paloihin. Kun luettava materiaali on jaettu pienempiin osiin, se ei tunnu niin ylivoimaiselta.
- Pidä huolta omasta jaksamisestasi: luku- ja harjoittelu-urakka kannattaa pitää kohtuullisena ja välillä pitää myös rentoutua.
- Seuraa, mitä maailmalla tapahtuu: katso tv-uutisia, lue sanomalehtiä ja nettiuutisia. Monessa aineessa ajankohtainen tieto auttaa, ja mitä enemmän maailmasta tietää, sitä paremmin pystyy yhdistelemään asioita toisiinsa ja ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.
Terhi Lintunen
Terhi Lintunen työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina Kalevan lukiossa Tampereella. Hän on ollut aiemmin tekemässä Jukola-sarjan abikurssien kirjoja. Terhi innostui jo silloin oppimateriaalin tekemisestä, koska siinä pääsee työstämään asioita hienojen kollegojen kanssa ja saa kirkastettua omaa opetusfilosofiaa. Loisto-projektiin hän halusi osallistua, koska lukion uusi opetussuunnitelma tarjoaa uudistumisen mahdollisuuksia sekä opetukselle että oppimateriaalille. Terhistä on opettajana ihaninta nähdä, kun nuori saa onnistumisen kokemuksia ja innostuu äidinkielen sisällöistä. Hän pyrkii löytämään opiskelijoista heidän vahvuuksiaan ja kannustamaan niiden kehittämisessä.
