Loisto-sarjan tekijöille on tärkeää, ettei uusi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaali rakennu vain ylioppilaskokeen luoman ulkoisen motivaation varaan, vaan että se ruokkii yhtä lailla opiskelijoiden sisäistä motivaatiota.

– Loistossa opiskelijaa motivoidaan selkeästi määriteltyjen oppimisen tavoitteiden avulla. Läpi materiaalin opiskelija tietää, mitä asiaa opiskellaan ja millaiset taidot on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi itsearviointi tukee oman oppimisen seuraamista, materiaalia tehnyt Marja Hakalin sanoo.

Hakalin työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Loisto-sarjan tekijöihin kuuluvat myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat Terhi Lintunen Kalevan lukiosta ja Elias Heikkonen Turun normaalikoulusta

Loisto ohjaa reflektoimaan tavoitteiden toteutumista

Loiston moduulikohtaiset materiaalit alkavat moduulin keskeisen sisällön esittelyllä ja tavoitteiden asettamisella. Asetettuihin tavoitteisiin palataan aina moduulien lopussa, jotta opiskelija voi reflektoida, onko hän saavuttanut tavoitteet.

– Loistossa tavoitteiden asettaminen ei ole pelkästään ympyröi tavoitteet -tyyppistä harjoittelua, vaan tavoitteita laaditaan hyvin monipuolisesti ja vaihtelevasti läpi materiaalin. Opetussuunnitelman tavoitteet on tuotu oppimateriaaliin selkeässä ja innostavassa muodossa. Välillä tavoitteita asetetaan myös yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa, Heikkonen kertoo.

Loisto auttaa opiskelijaa kiinnittämään huomiota taitojen karttumiseen. Esimerkiksi isojen kirjoitustaidon tehtävien ohessa on itsearviointilomake, jonka avulla opiskelija voi arvioida kirjoitustaitonsa kehittymistä.

Loisto korostaa äidinkielen merkitystä taitoaineena

Sisäisen motivaation tueksi oppimateriaalissa on tuotu opiskelijalle näkyviin, mihin opeteltavia taitoja tarvitaan lukion jälkeen. Opiskelija voi esimerkiksi peilata omaa kokemusmaailmaansa ja kommentoida aiheita omien tietojensa perusteella.

– Loisto haluaa osoittaa, ettei äidinkieli ja kirjallisuus ole ryppyotsainen analysointiaine, jossa luovuus ja ideointi jää taka-alalle. Se korostaa oppiaineen luonnetta monipuolisena taitoaineena, ja siksi jokaisessa moduulissa on myös kevyitä, luovia ja keskusteluun rohkaisevia tehtäviä, Heikkonen sanoo.

Loistossa on myös podcasteja, jotka valaisevat viihdyttävästi tekstitaitojen ja vuorovaikutustaitojen merkitystä opinnoissa ja työelämässä. Niiden avulla lukiolainen voi pohtia ja kirkastaa itselleen tärkeitä tulevaisuuden taitoja.

– Podcasteissa eri alojen ammattilaiset kertovat, mistä kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseen liittyvistä taidoista heille on ollut hyötyä opinnoissa ja työelämässä, Hakalin kertoo.

Luku- ja kirjoitustaitoa harjoitellaan vaihe vaiheelta

Luku- ja kirjoitustaidon jatkumo on toteutettu Loistossa opiskelijaa motivoivalla tavalla. Opiskelijaa ohjeistetaan oman tekstin tuottamiseen vaihe vaiheelta.

Myös ylioppilaskokeeseen harjoitellaan pienin askelin: luku- ja kirjoitustaidon kokeisiin valmistavia tehtäviä voi tehdä ensimmäisissä moduuleissa tuetusti ja apukysymysten avulla ja myöhemmissä moduuleissa itsenäisesti.

Lisäksi Loistossa on erilaisten tekstien analyysiohjeita ja mallianalyysejä sekä luku- ja kirjoitustaidon kokeiden mallivastauksia. Ne auttavat opiskelijaa hahmottamaan, millaisia taitoja on hyvä osata ja millaisilla vastausteksteillä ylioppilaskokeissa voi menestyä. Loistossa on myös videoita, jotka havainnollistavat käsiteltäviä asioita ja näyttävät konkreettisesti, miten esimerkiksi tekstianalyysia tehdään.

– Käsikirjasta löytyvät tarvittavat palaset, jotta opiskelija ymmärtää esimerkiksi, millainen teksti on argumentaatioanalyysi tai miten moniäänisyyttä voi analysoida, Lintunen sanoo.

Kolmitasoiset tehtävät eriyttävät läpi oppimateriaalin

Ajankohtaiset ja nuoren maailmaa lähellä olevat esimerkit ja aineistot houkuttelevat opiskelijaa Loiston pariin. Väliotsikot, apukysymykset, visualisoinnit, ingressit ja tehtävien eri tasot mahdollistavat, että jokainen opiskelija pääsee kiinni opiskeltaviin aiheisiin.

– Tehtävät ovat kolmitasoiset, ja niitä on vaiheistettu. Opettaja voi ryhmä- ja yksilökohtaisesti valita, minkä tasoiset tehtävät tarjoavat sopivasti haastetta ja tehdäänkö alakohdista kaikki vai esimerkiksi vain ensimmäiset tehtävät, Lintunen kertoo.