Oppiminen on yksilöllistä, mutta tiettyjä yleisiä ohjenuoria on hyvä pitää mielessä. Lisäksi voi tiedostaa ja pyrkiä välttämään yleisimmät sudenkuopat. Luku-urakkaan ryhtyessä kannattaa muistaa muutama asia oppimisen psykologiasta. Kysyimme psykologi Karoliina Mellaselta parhaat vinkit erilaisten oppimismenetelmien hyödyntämiseen.

1. Ihminen oppii pieni pala kerrallaan lisäämällä uutta tietoa vanhan päälle. Siksi on tärkeää aloittaa suuresta kokonaisuudesta ja edetä kohti yksityiskohtia. Tiedon omaksumisen lisäksi mieti, mitä sinulle tulee sisällöstä mieleen: esimerkiksi joku tarina, kokemus, vitsi tai video. Voit auttaa muistiasi liittämällä tiedon jo olemassa olevaan mielesi sisältöön. Lue ja kertaa opiskeltuja asioita seuraavaksi tunniksi. Jo alueen selailu, sisällysluettelon ja kappaleiden silmäily auttavat palauttamaan asioita mieleesi.
2. Kliseinen ”kertaus on opintojen äiti” pitää paikkaansa. Joka kerta, kun käyt sisältöä läpi, jotain uutta jäsentyy ja jää mieleesi.
3. Tunteet lisäävät oppimista, ja siksi mielenkiintoiselta tuntuva asia jää mieleen. Myös ärsyttävä tai hullunkurinen muistisäännöksi kehitetty runo tai lallatus auttaa tehokkaasti painamaan asian mieleen. Tiedät varmasti mainoksen tai biisin, jota et saa mielestäsi, vaikka yrität!
4. Tehokasta multitaskausta ei ole olemassa. Jos chattailet puhelimella ja luet kokeisiin yhtä aikaa, joudut vaihtamaan huomiota asioiden välillä, ja keskittymisen palautuminen vie useita minuutteja. Ainoastaan opiskelemalla keskittyneesti asiat yhdistyvät perusteellisesti toisiinsa mielessäsi. Käytä lukuaika tehokkaasti: keskity esimerkiksi 25 minuutin pätkissä, ja jätä puhelimen käyttö tauoille.
5. Perushyvinvoinnista huolehtiminen on kaiken A ja O, ja se vaikuttaa oppimiseen. Huolehdi siis tasaisesta ja terveellisestä ruokailusta, ystävien ja läheisten näkemisestä, liikunnasta ja ulkoilusta sekä ennen kaikkea riittävästä unesta.

Voit hyödyntää yllä olevia vinkkejä omalla tyylilläsi opiskelussa. Lisäksi on tärkeää tunnistaa opiskeluun liittyvät yleisimmät sudenkuopat, jotta voit välttyä niiltä. Tässä joitain tyypillisimpiä haasteita:

1. Välttely. Liian kunnianhimoinen lukusuunnitelma voi tehdä aloittamisesta liian vaikeaa, jolloin huomaat tekeväsi muita asioita. Silloin on syytä laskea rimaa riittävästi, jotta pääset alkuun.
2. Yksityiskohtiin takertuminen. Yksityiskohtien muistaminen on vaikeaa, jos ei ole oppinut kokonaisuutta, johon liittää tietoa. Pyri opettelemaan ensin suuret kokonaisuudet ja lähesty vasta sitten pienempiä osa-alueita.
3. Pelkkä lukeminen tai alleviivaus. Nämä ovat yleisimpiä tapoja opiskella – mutta ikävä kyllä eivät tehokkaimpia. Vaihtele opiskelutapaa: lue, kirjoita muistiinpanoja ja avainsanoja, tee miellekartta tärkeimmistä käsitteistä ja kokonaisuuksista. Kerro kaverille tai kotiväelle omin sanoin koealueen tärkeimmät kohdat. Muille opettaminen ja asian kertominen on yksi tehokkaimpia tapoja sisäistää asia. Kokeile rohkeasti uusia tapoja ja hyödynnä hyväksi havaitsemiasi keinoja oppia.
4. Määrä laadun sijaan. Lukemisen jälkeen on helppo kuvitella, että osaa jo luetun sisällön, mutta jos se pitää kirjoittaa omin sanoin auki, usein puuttuu joitain tietoja tai asioiden järjestys ja suhteet eivät muistukaan mieleen. Hyödynnä opiskelukeinoja, joissa joudut omin sanoin jäsentämään sanoiksi opiskelemaasi sisältöä, esimerkiksi vastaamaan harjoituskysymyksiin tai opettamaan.
5. Perfektionismi. Kukaan ei tule ihastelemaan tekemiäsi muistiinpanoja, joten älä suotta hukkaa aikaa kauniiseen käsialaan. Kirjoita niin, että saat itse selvää ja että muistiinpanoja on tarpeeksi mielekästä lukea myöhemminkin.
6. Liika opiskelu yhtäjaksoisesti. On mahdollista opiskella tehokkaasti noin kuusi tuntia kerralla. Ilman taukoja ja vapaapäiviä yötä myöten pänttääminen ei edistä oppimista – päinvastoin. Huolehdi siis palautumisesta! Pitäisi-ajattelu ei auta oppimaan eikä palautumaan, joten jos annat itsellesi vapaaillan, niin nauti siitä ilman syyllisyyttä.