Tekstitaituri 9:ssä lähtökohtana on oppilaan oman identiteetin rakentuminen ja se, miten kirjallisuutta voi käyttää siinä apuna. Samalla suomalaisen kirjallisuuden historia tuodaan lähelle nuorten elämää ja innostetaan nuoria kehittämään omaa lukemistaan.
Äidinkielen ja kirjallisuuden Tekstitaituri 9 -oppikirjan uudistetussa versiossa kirjallisuuden historia on esitetty entistä kiteytetymmin. Esimerkiksi kun vanhan opetussuunnitelman mukaisessa Tekstitaiturissa käsiteltiin laajasti 1800-luvun suomalaisen kirjallisuuden tyylisuuntia, nyt ne on esitetty yhdessä tiiviissä osiossa, jossa runebergiläisyys ja impivaaralaisuus käyvät dialogia.
Usein kirjallisuuden suunnat ovat vastareaktiota edelliselle tyylille, ja siksi kirjan kronologisuus on säilytetty. Nyt kirjassa painotetaan kuitenkin enemmän kirjallisuuden yhteyksiä oppilaan omaan elämään.
– Tekstitaituri 9:n lähtökohta on hyvin konkreettinen: oman identiteetin rakentumisen ainekset ja se, miten identiteettiä voi rakentaa kirjallisuuden kautta, selventää Katriina Rapatti, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja yksi Tekstitaituri-sarjan tekijöistä.
Samalla kirjassa kulkee mukana suomalaisen kirjallisuuden historia ja miten se on vaikuttanut kansalliseen identiteettiin. Keskeisistä tyyleistä on paljon näytteitä ja malleja, ja esimerkiksi eri tyylisuuntien sankarihahmoja esitellään kuvien ja lyhyiden tekstien avulla.
– Tarkoituksena on ymmärtää suomalaisuuden juuret ja taustat, sillä ne vaikuttavat myös nykykulttuuriin. Samalla nuoret voivat jäsentää omia kokemuksiaan kirjallisuuden kautta.
Tekstitaituri tuo kirjallisuuden lähelle oppilaiden omaa elämää
Tekstitaituri 9 käsittelee kirjallisuutta niin, että se motivoi oppilaita lukemaan enemmän.
– Jokaisesta ei tarvitse tulla himolukijaa. Tavoitteena on, että kaikki löytävät sellaista itselleen kiinnostavaa luettavaa, joka monipuolistaa tekstimaailmaa, syventää lukemista ja opettaa tietoja, selventää Katriina Rapatti.
Siksi sarja haluaa saada oppilaat haastamaan itsensä lukemaan ja miettimään omaa lukemistaan. Kirjassa on esimerkiksi lukuhaasteita, joista jokainen oppilas voi rakentaa itsensä kokoisen haasteen.
Myös tehtävänannoilla pyritään siihen, että oppilaat saisivat uusia oivalluksia teksteistä. Esimerkiksi Juhani Ahon novellia yli-innokkaasta pyöräilijästä käytetään inspiraationa, kun oppilaat tekevät omia tekstejä jostakin asiasta ylenpalttisesti innostuvasta ihmisestä – vaikkapa kenkäfriikistä, himobodaajasta tai someraivoajasta.
– Tarkoituksena on tuoda esiin se, että kirjallisuus ja sen aiheet ovat myös nuorten kokemuksia lähellä oleva asia. Siksi kirjallisuutta käsitellään heidän oman elämänsä kautta. Esimerkiksi symbolismissa lähtökohdaksi on otettu unet, ja oppilaat kirjoittavat niiden perusteella tekstejä. Siten tehtävissä tuodaan esiin tekstien kytkös nuorten omaan elämään, mutta samalla niiden yhteys kirjallisuuden historiaan tuo tekemiseen syvempää ulottuvuutta, Rapatti toteaa.
Lue lisää Katriina Rapatin vinkkejä lukemisen ja kirjoittamisen kehittämiseen >
Tutustu paremmin Tekstitaituri-sarjan tekijöihin >
