Abiturienttikeväänä, suuren laman kynnyksellä vuonna 1991, minut ja kaksi opiskelijakollegaani pyydettiin kertomaan kokemuksistamme lukio-opinnoista ja siitä, millainen olisi mielestämme tulevaisuuden lukio-opetus.
Kyseessä oli Uudenmaan opettajien koulutusseminaari vastavalmistuneessa Silja Serenade -laivassa. Suu vaahdossa kolme abiturienttia kritisoi pänttäämistä ja kalvosulkeita, jotka kuuluivat sen ajan lukion arkipäivään. Niiden sijaan halusimme oppeja elämässä pärjäämistä varten: esiintymistaitoa, itsetuntemusta, väittelytaitoja, taitoa perustella omia mielipiteitä ja ongelmanratkaisutaitoja.
Esitys palasi kirkkaana mieleeni, kun uudet opetussuunnitelmien perusteet julkaistiin. Voimaanastuvan opetussuunnitelman kautta nimenomaan taitojen oppiminen nousee suureen arvoon. Laaja-alaisissa osaamiskokonaisuuksissa korostuvat taidot, joita tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa. Vaikka näitä laaja-alaisia teemoja on ollut aiemminkin, ne ovat jääneet ainekohtaisten sisältöjen jalkoihin epämääräisinä kokonaisuuksina vailla tavoitteita.
Itse pidän taito-sanasta. Se on substantiivina aktiivinen ja sen sisälle on rakennettu tavoite “haluan oppia”. Omassa lapsuudessani taidot liittyivät muuhun kuin koulunkäyntiin. Halusin olla mahdollisimman hyvä jalkapalloilija ja sen takia opettelin kaiken aikaa uusia taitoja: pomputtelemaan palloa, potkaisemaan kierteellä ja harhauttamaan vastustajia. Koulunkäynti ei ollut pakkopullaa, mutta oppisisällöt eivät myöskään herättäneen suuria kunnianhimoja.
Tulevaisuuden koulussa korostuvat taidot, joiden avulla pärjää myös elämässä
Tunne- ja vuorovaikutustaidot, teknologiataidot, ajattelun taidot, monilukutaito ja jopa ohjelmointitaito. Nämä tuntuvat jo sanoina konkreettisilta, jopa hieman innostavilta. Samalla lailla kuin urheiluharrastuksessa, näitä koulussa opittavia taitoja voi kehittää kaiken aikaa. Siksi taitojen oppimisen tärkeä osa on arviointi. Kuinka motivoivaa onkaan saada palaute: ”Olet taitava”.
Tiedon ja yleissivistyksen merkitys ei ole hävinnyt taitojen tieltä. Yleissivistyksen pohja ja perusta rakennetaan alakoulussa ja syvennetään ylemmillä luokilla oppiaineittain. Yleissivistys voidaan nähdä myös ajattelun taitona, jota voi kehittää aivan kuin jalkapalloilutaitojakin. Kouluopetuksen yksi olennaisimmista tehtävistä on vahvistaa taitoa ymmärtää, käsitellä ja jalostaa tietoa.
Tieto ja taidot kulkevat käsi kädessä, yhdessä ne muodostavat osaamista
Teknologia on tuonut uusia työkaluja toisaalta tiedon hahmottamiseen ja käsittelyyn, mutta ennen kaikkea taitojen harjoitteluun ja arviointiin. Educa-messujen yhteydessä pidetyssä seminaarissa juontaja teki monisatapäiselle yleisölle pika-gallupin siitä, millä keinoilla yleisön mielestä saavutetaan paras osaaminen. Noin 99 prosenttia yleisöstä oli sitä mieltä, että se toteutuu yhdistämällä perinteiset ja uudet digitaaliset tavat.
Palaan vielä ajatuksissani keväiseen päivään Silja Serenadella. Palkkioksi näkemyksiemme esittämisestä taisimme saada kahvia ja juustoleivät, joita jäimme laivan kahvilaan mutustelemaan. Viestimme oli kuitenkin selkeä ja näin 17 vuotta työelämässä toimineena haluaisin yhä oppia samat taidot, jos olisin 20 vuotta nuorempi. Tietenkin sen päälle myös taidon pärjätä kaiken aikaa muuttuvassa digiyhteiskunnassa.
