Jos opettaja on inspiroiva ja motivoiva, tukee se oppilaan omia taitoja ja kannustaa häntä rohkeasti kohti uutta. Mutta mistä opettajat saavat virtaa ja motivaatiota omaan työhönsä?
Haastattelimme aiheeseen liittyen alakoulun luokanopettajaa ja Huima- sekä Vaikuttaja-sarjojen tekijää, Saara Mälköstä. Mälkönen on perustanut suositun Alakoulun aarreaitta -sivuston sekä Facebook-ryhmän, joista jo tuhannet opettajat hakevat vertaistukea ja positiivista mieltä.
Mälkösestä tuli opettaja hieman sattuman kautta. Aikoinaan ovet avautuivat sekä valokuvauskouluun että lastentarhanopettajan opintoihin, joista hän valitsi jälkimmäisen. Mälkönen työskenteli valmistuttuaan noin nelisen vuotta päiväkodissa, mutta jossain vaiheessa hänelle tuli tunne, ettei ammatinvalinta ollutkaan osunut ihan kohdalleen. Siihen aikaan lastentarhanopettajien oli mahdollista hankkia luokanopettajan pätevyys vuoden jatko-opinnoilla ja niinpä suunta oli Mälköselle selvä.
Mälkönen päätyi perustamaan Alakoulun aarreaitan, koska koki, ettei itse saanut työyhteisössään riittävästi vertaistukea. Alkuopettajille löytyi jo oma Facebook-ryhmänsä ja Mälkönen ajatteli, että kysyntää voisi olla myös kaikille opetusalan ammattilaisille suunnatulle yhteisölle. Kysyntä on yllättänyt erittäin positiivisesti ja jäsenmäärät ovat kasvaneet ennätysvauhtia.
Parasta ja haastavinta opettajan työssä
– Parasta opettajan työssä on ehdottomasti monipuolisuus, yksikään päivä ei ole samanlainen. Sekä on luonnollisesti se, että saan toimia lasten ja nuorten parissa. Työssäni pystyn toteuttamaan itseäni, opin jatkuvasti uutta ja näen työni tulokset hyvin konkreettisesti, Mälkönen kertoo.
– Haastavinta puolestaan on erottaa oma persoona ja oma elämä niistä koskettavista kohtaloista ja tapahtumista, joita joutuu kohtamaan usein, Mälkönen jatkaa.
Huoltajat osoittautuvat monesti oppilaita haastavammiksi, heidän taustansa ja ongelmansa työllistävät paljon. Lisäksi on hoidettava paperityöt, jotka ovat toki työn kannalta tarpeellisia, mutta vievät paljon aikaa ja ovat suoraan pois opetustyöstä ja sen suunnittelusta.
Yhteisopettajuus ja yhdessä tekeminen auttavat Mälkösen mukaan paljon. Hän on omaksunut yhdessä tekemisen mallin jo varhaiskasvatuksen puolella ja todennut sen erittäin hyödylliseksi myös opettajana.
– On myös erittäin tärkeää opetella päästämään irti, kun kohtaa työssään vaikeita ja hätkähdyttäviä asioita. Vaikeuksien murehtiminen ja märehtiminen täytyy osata katkaista, varsinkin silloin, kun niihin ei voi itse vaikuttaa, sanoo Mälkönen.
Motivaatio löytyy lapsista
Lapset ja nuoret ovat suurin ja paras motivaatio Saara Mälköselle. Hän kokee opettajan työn aidosti merkitykselliseksi. Työn kautta lapsiin voi vaikuttaa positiivisesti.
– Ajattelen että kaikesta tekemisestäni pitää jäädä positiivinen jälki. Välillä tulee sellainen olo, ettei tämä ole minua varten, en enää jaksa. Mutta yksittäinen lapsi, hymy tai asia kannustaa taas jatkamaan, kertoo Mälkönen.
Saara Mälkönen uskoo esimerkin voimaan: oma positiivinen esimerkki ja rakentava suhtautuminen asioihin on paras tapa motivoida muita. Ohjeiden tuputtaminen ei toimi, vaan sillä voi olla hyvinkin negatiivinen vaikutus.
Mälkösen terveiset kaikille opettajille on, että kannattaa muistaa kiittää itseään hyvästä työstä. Yksikin uusi asia uuden opetussuunnitelman mukaisesti riittää, täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella.
– Toivotan kaikille motivaation hengessä lupsakkaa sallivuuden ilmapiiriä.