Alakoulun matematiikan Milli-sarjan tekijäryhmään kuuluvan Liisa Sohlmanin mielestä opettajien ammattitaito näkyy erityisesti eriyttämisessä. Sen avulla oppilaille tarjotaan sopivan tasoista tekemistä ja saadaan kehitettyä oppilaiden tunnetta siitä, että he ovat osaavia, taitavia ja oppivat uutta.

– On tärkeää luoda ”minä osaan” -tunnetta. Kenellekään lapselle ei saisi tulla sellaista pelkoa, että en osaa tuota, joten en voi tehdä tätä, Sohlman kuvailee.

Milli-sarjassa on panostettu eriyttämiseen, mutta Sohlman on erityisen ylpeä myös siitä, että sarjaan on luotu positiivinen tunnelma, joka lisää oppimisen iloa. Sarjan teemat ja aiheet liittyvät lasten maailmaan, ja ne on valittu oppilaiden ikäkaudet huomioon ottaen. Millin tarkoituksena on sijoittaa matematiikka lapsen arkipäivään. Videoissa ja kuvituksessa seikkaillaan esimerkiksi kuvataidekerhossa ja eläintarhassa.

– Jokaisen jakson aloitusaukeaman iso kuva johdattaa jakson teemaan ja herättää keskustelua, jolloin saadaan lapset puhumaan matematiikan kieltä. Kuvat ja videot tuovat sarjaan ja oppitunneille hyvää fiilistä.

Koko luokalle oman tasoista tekemistä

Milli on suunniteltu antamaan opettajille mahdollisimman hyvät työkalut eriyttämiseen.

– Sarjassa on todella mietitty sitä, että se tarjoaa monenlaisille lapsille oman tasoista tekemistä. Jaksojen ensimmäisellä aukeamalla opetetaan matemaattinen asia, ja toisella aukeamalla on esimerkiksi opitun asian vahvistamista uudella tai ylöspäin eriyttävällä tavalla. Aukeamalla on myös päättely- ja ongelmanratkaisutehtäviä, joissa on helpompia ja haastavampia vaihtoehtoja, Sohlman kertoo.

Myös sarjan muu materiaali tarjoaa apuja eriyttämiseen. Alaspäin eriyttämiseen on kokonaan oma kirjansa, Oma Milli, jossa käsiteltäviä matemaattisia asioita sekä päättely- ja ongelmanratkaisutehtäviä on selkeästi helpotettu ja tehtäviä on vähemmän. Monisteita on tarjolla jokaiseen lukuun kolmen tasoisina: tukiopetus- ja lisäharjoittelumoniste sekä ylöspäin eriyttävä moniste.  Ylöspäin eriyttäviä monisteita voidaan käyttää nopeasti edistyvien oppilaiden kanssa, ja ne sisältävät usein myös haastavia päättely- ja ongelmanratkaisutehtäviä.

– Ne lapset, jotka tarvitsevat lisäharjoittelua, voivat usein saada sitä pelien kautta. Niiden avulla myös nopeasti edistyvät oppilaat saavat lisäharjoitusta ja vaihtelua oppitunneille. Pelejä on sekä oppikirjassa että monisteissa, ja nekin ovat välillä helpompia ja välillä haastavampia. Myös digiopetusmateriaali innostaa monia, ja tehtävät ovat lasten mielestä kivoja, Sohlman sanoo.

Opettajalle hyvät työkalut matematiikan opettamiseen

Milli on tehty paitsi erilaisia oppilaita myös erilaisia opettajia ajatellen. Sarja pyrkii auttamaan opettajia käyttämään ammattitaitoaan parhaalla mahdollisella tavalla. Opettajan oppaassa eriyttämiseen on keskitytty aiempaa voimakkaammin. Siinä on paljon erilaisia toimintaideoita ja vinkkejä matemaattisten asioiden opettamiseen ja harjoittamiseen.

– Oppaasta opettajan on helppo valita omalle ryhmälleen soveltuva tehtävä, harjoitus tai peli. Suurin osa tehtävistä on sellaisia, ettei niihin tarvitse mitään lisämateriaalia, vaan ne voi laittaa suoraan käytäntöön luokassa. Oppikirjan takana olevien pahviliitteiden avulla pelit, leikit ja harjoitteet onnistuvat helposti. Halusimme luoda opettajille työkalun, joka tekee matematiikan opettamisesta helppoa ja mukavaa, Sohlman korostaa.

Sohlman kokee, että sarjan vahvuus on juuri se, että sen avulla on helppoa tehdä tunneista monipuolisia ja vaihtelevia.

– Millin laaja sisältö on iso helpotus oppituntien suunnittelussa. Voisin esimerkiksi jakaa luokan kolmeen ryhmään, joista yksi harjoittelee digiopetusmateriaalin avulla, yksi pelaa aiheeseen liittyvää peliä kirjasta tai monisteesta ja kolmannen kanssa käyn samaa asiaa itse läpi. Millin avulla tunneille saa helposti toiminnallisuutta ja jaksotusta, Sohlman kiittelee.