Huima-sarjan tekijäryhmään kuuluville Nina Kilpimaa-Lipastille ja Jarno Bruunille tarkkaan mietitty ja hyvin toteutettu arviointi on sydämenasia. He tuntevat opettajan arjen haasteet, joten he halusivat olla mukana luomassa oppimateriaalia, joka tukee opettajia arviointityössä ja avaa arvioinnin kriteerit selkeästi näkyviksi niin opettajille kuin oppilaille.
– Oppilaat saavat itsearviointiaukeamilla tilaisuuden reflektoida omaa tekemistään ja osaamistaan. Opettajalle puolestaan kertyy selkeä kuva oppilaiden itsearvioinnista yhdellä vilkaisulla, sillä oppilaat käyttävät kolmea eri väriä sen mukaan, miten ajattelevat onnistuneensa. Samaa aukeamaa voi käyttää pohjana myös vanhempien kanssa käytävään arviointikeskusteluun, Kilpimaa-Lipasti kuvailee.
Vertaispalautteen antamista tekstistä ja esiintymisestä harjoitellaan heti tehtäväkirjan alussa. Sitä annetaan ainoastaan niistä asioista, joita luokkatoveri osaa arvioida toisen työstä. Vertaispalautetta annetaan ennen tekstin tai esityksen viimeistelyvaihetta, jotta siitä oppisivat sekä palautteen antaja että arvioitava.
Huima-sarjassa jatkuvan arvioinnin polku on rakennettu opettajalle valmiiksi
Huima-sarjan oppimisen kulmakivinä toimivat monipuoliset ja eriytetyt harjoittelutehtävät, joihin kuuluu vertaispalautteen ja itsearvioinnin osia. Oppimista tuetaan Huimassa muun muassa sanelusammakoilla ja jatkuvan arvioinnin Jemma-tehtävillä. Huiman digiopetusmateriaalissa olevien opettajien suursuosikkien sanelusammakoiden avulla harjoitellaan virkkeen muodostamisen tunnusmerkkejä. Värisymbolit visualisoivat tärkeitä asioita. Ne muistuttavat ja auttavat oppilasta itse tarkistamaan, onko omassa virkkeessä esimerkiksi tarvittavat isot alkukirjaimet, sanavälit ja lopetusmerkit.
– Sanelusammakko on ihan mahtava harjoittelun väline! Se ohjaa oppilaita hahmottaan, millaisista asioista virke koostuu, ja toimii harjoittelun lisäksi mielekkäänä muistivälineenä. Lisäksi oppilaat pystyvät itse arvioimaan omia vastauksiaan ennen kuin tulevat tarkistuttamaan ne opettajalla. Se säästää opettajan aikaa ja auttaa lapsia keskittymään. Myös oikean vastauksen näkeminen on lapsille tärkeää, Kilpimaa-Lipasti kertoo.
Jemma-tehtäviksi on merkitty oppi- ja tehtäväkirjan tehtäviä, joita opettaja voi käyttää arvioitavina tehtävinä. Jemma-tehtävien tavoitteet ja pisteytyskriteerit käydään yhdessä läpi, jolloin ne ovat selkeät myös oppilaille. Tehtävät tehdään erilliseen vihkoon tai verkko-oppimisympäristöön. Erilaisista Jemma-tehtävistä koostuu lukuvuoden aikana kattava määrä arviointidataa, ja ne ovat oppilaille mielekäs tapa näyttää omaa osaamistaan. Niistä voidaan koota myös omaa oppimisen portfoliota.
Monipuolisia vaihtoehtoja oppimisen arviointiin
Huima-sarjan muokattavista kokeista voi koota kokeen oman ryhmän osaamisen tai oman opetuksen painotuksen mukaisesti. Eriyttäminen on luonnollisesti otettu koetehtävissä huomioon: esimerkiksi kielitiedon kokeissa samasta aiheesta on tarjolla kolmentasoisia tehtäviä. Myös luetun ymmärtämiseen liittyvät tehtävät on jaettu kolmen eri vaikeustason mukaan, joista helpoin soveltuu myös S2-oppilaille. Materiaalissa on myös toiminnallisia kielitiedon kokeita, jotka tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle paperikokeelle. Toiminnallisten kokeiden tehtävät tehdään ryhmissä, jolloin itse tehtävän suorittaminen on jo oppimistilanne.
Eriyttäminen ja arviointi kulkevat Huimassa käsikädessä. Opettajan tuntosarvet kertovat, minkä tasoisia tehtäviä kannustaa kutakin oppilasta tekemään. Kilpimaa-Lipasti korostaa, että lasten pitäisi välillä myös itse saada valita, menevätkö he turvallista polkua vai haastavatko itseään ja osaamistaan vaikeammilla tehtävillä.
– Kaikille oppilaille pitää olla tarjolla sopivan haastavia tehtäviä. Silloin jokainen voi loistaa omalla tasollaan, Bruun kiteyttää.
