Koeviikko lähestyy ja purskahdat yhtäkkiä itkuun? Saat raivokohtauksen jälkeenpäin pieneltä tuntuvasta asiasta? Nämä voivat olla merkkejä siitä, että sinulla on ollut liikaa stressiä liian kauan.

Stressissä voi olla kyse esimerkiksi siitä, että ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävät voimavarat ovat tiukoilla. Stressissä on kyse ennen kaikkea jokaisen omista kokemuksista, sillä reaktio riippuu yksittäisestä sietokyvystä ja asenteesta – se mikä kuormittaa yhtä, ei aina kuormita toista.

Nuorisopsykologi Suvi Hoffman kertoo, että lukiolaiset eivät useinkaan tule tapaamaan häntä varsinaisesti stressin takia, vaan kyselevät tavallisista huolista ja haluavat ymmärtää, ovatko heidän tuntemuksensa normaaleja.

– Lukiolaiset saattavat esimerkiksi miettiä, onko heillä tarkkaavaisuushäiriö, kun he eivät pysty keskittymään tai opiskelu ei muuten suju. Kun tilannetta lähdetään purkamaan, usein syyksi paljastuukin ylikuormittumisen tila. Kun palautuminen on liian vähäistä ja kuormittuminen runsasta, verottaa se tarkkaavaisuutta ja muistamista, kertoo Hoffman.

Vaikka kuormituksen syyt ja oireet ovat aina yksilöllisiä, Hoffman on huomannut, että opiskelumaailmassa ja sen odotuksissa on tiettyjä yhtenäisyyksiä. Väsymys, ongelmat jaksamisessa ja keskittymisvaikeudet ovat tavallisimpia oireita, joita liiallinen kuormitus aiheuttaa lukiolaisille.

Älä stressaannu stressistä

Muista, että stressi ei ole itsessään haitallista eikä sitä tarvitse pelätä. Sopiva määrä stressiä nimittäin virittää toimintavalmiuttasi, joten tarvitset sitä saavuttaaksesi tavoitteesi.

–  Stressi on luonnollista ja olemassa syystä. Stressitilanteessa toimintavalmius kasvaa ja elimistön toiminta muuttuu, jotta voisimme toimia, taistella tai paeta, kertoo Hoffman.

Ongelmat alkavat, jos kuormitus kasvaa liian suureksi monelta taholta. Haitallinen, jatkuva stressi aiheuttaa monenlaisia oireita ja voi pitkittyessään olla terveydelle vaarallista.

Löydä tasapaino tekemiselle

Kuvittele päässäsi vanhanmallinen vaaka, jonka toisessa kupissa on elämäsi stressaavat ja toisessa palauttavat asiat. Ovatko ne tasapainossa?

Lukiossa ovat tyypillisiä pitkät koulupäivät, ja monilla lukiolaisilla on kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi yo-kirjoitusten suhteen. Silloin tasapainottava toiminta jää helposti taka-alalle ja vaaka kallistuu liikaa toiseen suuntaan.

– Lukiolaiselle stressiä voivat aiheuttaa opiskelutehtävät, jatkuva somen viestitulva sekä ponnistelua vaativat ja kuormittavat korkean intensiteetin harrastukset. Kaikki ovat hienoja asioita yksinään, mutta jos niitä alkaa kasaantua yhteen kuppiin eikä toisen kupin asioihin riitä enää aikaa, silloin ollaan riskissä sairastua uupumukseen, kertoo Hoffman.

Näillä vinkeillä takaisin tasapainoon:

1. Tunnista arjestasi, mitkä asiat luovat sinulle stressiä: mikä kaikki kuormittaa ja miten asioita voisi tasapainottaa. Kartoita myös elämäsi palauttavat asiat. Se on tärkeä taito oppia, sillä se auttaa myös aikuisena.
2. Hahmottele paperille viikkokalenteri ja rajaa tai väritä kiireiset tehtävät. Näin hahmotat, paljonko jää aikaa muille asioille, kuten kavereille ja vapaa-ajalle. Nappaa lisää aikataulutusvinkkejä täältä.
3. Tunnista unen, ravinnon ja levon merkitys palautumisessa sekä kehon uusiutumisessa. Kun ne ovat kunnossa, selviät paremmin kuormittavista tilanteista. Etenkin uni ja monipuolinen ruokavalio ovat polttoainetta aivoille.
4. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, joten jätä aikaa myös kaverien kanssa hengailulle.
5. Palautuminen ei aina vaadi paljoa. Tee jotain helppoa ja mielekästä, ei liian kiihdyttävää. Sellaista voi olla esimerkiksi mukava liikkuminen, koiran ulkoilutus tai saunominen. Myös rutiininomainen arkinen puuhailu auttaa monia palautumaan.
6. Jätä päiviin tilaa harrastuksillesi. Kuuntele musiikkia, lue kirjoja, piirrä tai maalaa.
7. Pienissä, kohtuullisissa määrissä uppoutuminen toiseen maailmaan esimerkiksi sarjojen tai elokuvien parissa on palauttavaa. Vedä kuitenkin raja järkevälle ajankäytölle. Joskus on vaikeaa säädellä omaa toimintaa – varsinkin jos tekemisestä saa sillä hetkellä hyvän olon tunteen. Hyvästä sarjasta on helppo katsoa kuusi jaksoa putkeen, mutta mieti esimerkiksi, väsyttääkö seuraavana aamuna koulussa.