Kirjallisuuskasvatus on keskeinen osa alkuopetusta. Luokanlehtori Johanna Asplund on toiminut opettajana alakoulussa yli 20 vuotta, ja sinä aikana hän on koonnut omat kulmakivensä kirjallisuuskasvatukseen. Kysyimme Asplundilta, miten kirjallisuuskasvatus näkyy ja toteutuu alkuopetuksessa ja uudessa Ystävien lukukirjassa.
Kirjallisuuskasvatuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilaat kirjallisuuden monipuoliseen maailmaan. Opettaja toimii matkaoppaana kirjallisuuden ja lukemisen polulla sekä tarjoaa oppilailleen lukevan aikuisen mallin.
– Oleellista on mielestäni tehdä lukemisesta näkyvä ja arvokas asia luokassa. On aina yhtä palkitsevaa huomata, kun lukukipinä puraisee oppilasta, sanoo Johanna Asplund, yksi Ystävien aapisen ja lukukirjan tekijöistä. Tampereen yliopiston normaalikoulussa opettava Asplund on innokas kirjallisuuden ystävä ja näkee opettajien roolin tärkeänä lasten lukuinnostuksen sytyttäjänä.
Hyödynnä lasten luonnollista uteliaisuutta kirjallisuuskasvatuksessa
Opettajan tehtävä on Asplundin mukaan kanavoida oppilaiden luonnollinen uteliaisuus kirjallisuuden äärelle. Hän nostaa ääneen lukemisen yhdeksi tärkeimmistä tavoista tuoda kirjallisuus luokkahuoneeseen ja kannustaa myös oppilaidensa vanhempia lukemaan lapsilleen ääneen.
– Kirjoitetun kielen tuottaminen voi olla osalle oppilaista haastavaa. Tätä tukeakseen opettajan kannattaa lukea paljon ääneen, Asplund toteaa.
Sanavaraston ja ymmärryksen laajentaminen ovat todella tärkeitä asioita. Oleellista on tarjota oppilaille monipuolisesti erilaisia tekstikatkelmia, jotta jokainen löytäisi niistä tarttumapintaa ja osaisi myöhemmin etsiä itseään kiinnostavaa luettavaa.
Ystävien lukukirjaan on tuotu runsaasti kirjavinkkauksia eri teemoihin, kuten ystävyyteen, matkustamiseen ja salapoliiseihin liittyen, Asplund sanoo.
Ystävien lukukirjan ytimessä on kirjallisuuskasvatus, jonka avulla oppilaiden kanssa tutustutaan rauhallisessa tahdissa kirjallisuuden maailmaan.
– Jokaisessa Ystävien lukukirjan jaksossa on lukukirjan tarinaan liittyviä tekstejä ja jakson teemoihin liittyvistä kirjoista valittuja katkelmia. Näin oppilaat pääsevät tutustumaan erilaisiin teksteihin. Jokaiseen tekstiin liittyy myös tehtävät. Kirjakatkelmissa on huomioitu lukijoiden eri taitotasot, ja materiaali sisältää myös opettajalle vinkkejä eriyttämiseen, Asplund kertoo.
Opettaja ohjaa sopivan luettavan äärelle
Asplundin mukaan opettajan tehtävänä on löytää ja tarjota jokaiselle lapselle oikeantasoista luettavaa: riittävän helppoa lukutaitopolun alkutaipaleelle ja haastavampaa jo pidemmällä kulkevalle. Asplund hyödyntää omassa opetusarjessaan paljon kirjastoja ja niiden taitavaa henkilökuntaa. On tärkeää, että opettaja saa omaan opetukseensa työvälineitä ja tukea myös oppimateriaaleista.
– Opetettavien asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Opettajan ei tarvitse hallita koko kirjallisuuden kenttää, vaan oppimateriaali tulee opettajan avuksi ja rinnalle, Asplund rohkaisee.
Ystävien lukukirja antaa työkalut kirjallisuuskasvatukseen
Ystävien lukukirjassa ja opettajan oppaissa on runsaasti materiaalia kirjallisuuskasvatukseen. Opettajan materiaaleissa on hyvät työkalut siihen, miten kirjallisuutta voidaan yhdessä käsitellä luokassa.
– Esimerkiksi kirjallisuuden keskustelukortit ovat yksi luokkani suosikeista! Ne toimivat erinomaisina keskustelunaloittajina lukupiirissä. Meidän luokassamme keskustelukortit nostetaan pienestä aarrearkusta, ja ne rohkaisevat oppilaita kysymään toisiltaan helppoja kysymyksiä luetuista teoksista, Asplund kertoo.
Ystävien lukukirjaan kuuluu myös kaksi harjoituskirjaa: Kielitietäjä ja Tekstitaitaja. Harjoituskirjoja käytetään rinnakkain läpi vuoden.
–Tekstitaitaja-harjoituskirjan avulla harjoitellaan puolestaan erilaisia tekstitaitoja. Siinä esimerkiksi opetellaan kirjallisuuden käsitteitä, tutustutaan kirjallisuuden klassikoihin, harjoitellaan luetunymmärtämistä ja käsitellään erilaisia tekstejä monipuolisten tehtävien avulla. Tekstitaitaja on rakennettu niin, että siinä voi edetä joko oppimateriaalin tekijöiden suunnittelemassa järjestyksessä tai muussa omalle opetusryhmälle parhaiten sopivassa järjestyksessä, Asplund kertoo.
Asplund kannustaa lopuksi opettajia kertomaan oppilaille heidän omasta lukuharrastuksestaan ja sanoittamaan lukukokemuksiaan. Opettajan malli tekee lukemisesta luonnollisen osan luokan arkea.
– Kirjallisuudesta keskusteleminen ja lukukokemusten jakaminen ovat oleellisia kirjallisuuskasvatuksen osia. Parhaassa tapauksessa luokassa muodostuu sisäistä lukuinnostusta ruokkiva lukijoiden yhteisö, joka lukee ja keskustelee lukemastaan yhdessä, jakaa kokemuksiaan ja jäsentää samalla omia ajatuksiaan ja tunteitaan, hän summaa.
Sytytä oppilaiden lukukipinä Johannan kirjavinkeillä:
1) Juuri lukemaan oppineille:
Oppi&ilo: Helppolukuiset kirjat
Anneli Kanto & Tuire Siiriäinen: Aamos ja jälkien arvoitus
Kiira Mukka & Johanna Asplund: Päästä irti, Taneli!
2) Eläinten ystäville:
Anneli Kanto: Häntähoiva-sarja
Lin Hallberg: Sinttu-sarja
3) Seikkailua etsiville:
Jukka-Pekka Palviainen: Allu-sarja
Tuula Kallioniemi: Reuhurinne-sarja, Konsta-sarja
Paula Noronen: Supermarsu-sarja
4) Tunne- ja vuorovaikutustaidoista ja suvaitsevaisuudesta innostuneille:
Katri Kirkkopelto: Molli-sarja
Eppu Nuotio: Minä tykkään nyt
Hanna van der Steen: Senttu ja seikkailu Mumbaissa sekä Senttu-sarjan muut osat
5) Runosieluille:
Jukka Itkonen: Sanamaa
Hannele Huovi: Hiiri mittaa maailmaa
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu
