Kaj Kunnas karikatyyri: Teuvo Salminen

Kaj Kunnas oli jo pienenä kiinnostunut vieraista kielistä. Perhe matkusteli paljon 70-luvulla, ja Kunnas uskoo uteliaisuutensa vieraisiin kieliin syntyneen osin matkoista, osin perheen kaksikielisyydestä.

– Asuin elämäni ensimmäiset kymmenen vuotta Karkkilassa. Puhuin äidin kanssa ruotsia, mutta isän kanssa aina suomea. Arkielämä hoitui muutenkin suomeksi niin koulussa kuin ystävien kesken. Karkkilassa oli ehkä viisi ruotsinkielistä ihmistä, ja siksi olinkin toisinaan se hurri, outo tyyppi, hän naurahtaa.

Kunnas muutti 13-vuotiaana Karjaalle tätinsä luo ja aloitti siellä yläkoulun. Samalla koulukieli vaihtui suomesta ruotsiin.

– Ei se silloin tuntunut niin hyvältä, kun kaikki ystävät jäivät Karkkilaan. Muutto oli aikamoinen siirto, mutta toisaalta minusta tuli täysin kaksikielinen, ja se on avannut ovia elämässä.

Kielenopettajasta tuli urheiluselostaja

Kunnas on niitä ihmisiä, joilla on ollut selkeä toiveammatti lapsesta asti. Hänen haaveenaan oli päästä urheiluselostajaksi, mutta 70-luvulla koulutuksia järjestettiin ainoastaan kirjoittaville journalisteille. Omatoiminen Kunnas keksi, että ammattia pystyi harjoittelemaan myös kotona. Kun Montrealin olympialaiset järjestettiin vuonna 1976,  13-vuotias Kunnas selosti elämänsä ensimmäisen urheilutapahtuman.

– Laitoin äänen pois televisiosta ja selostin kaikki lajit. Se oli todella hyvää harjoitusta, hän muistelee.

Koska selkeää koulutuspolkua urheiluselostajaksi ei ollut, Kunnas kouluttautui englannin kielen opettajaksi – olivathan vieraat kielet aina kiinnostaneet häntä. Joskus sattuma kuitenkin tönii unelmia oikeaan suuntaan, ja niin kävi myös Kunnakselle.

–  Juuri kun minulla oli loppuauskultoinnin paikka, näin lehdestä ilmoituksen, jossa Yle haki urheilutoimittajaa. Hain paikkaa ja pääsin koeselostukseen.

Kotona harjoiteltu olympialaisten selostus kannatti. Kunnas pääsi Ylelle töihin, eikä ehtinyt tehdä kielenopettajan töitä päivääkään. Rakkaus kielten opettamista kohtaan on kuitenkin edelleen tallella.

Kielitaito avaa ovia maailmaan ja omaan itseen

Kunnas on matkustanut työnsä puolesta paljon ja huomannut, kuinka kielitaito avaa ovia paitsi uusiin ympäristöihin, myös omaan itseen.

–  Kielitaito rakentaa siltoja, luo ymmärrystä ja avartaa sinua itseäsi. Sellaisissa maissa kuten Yhdysvalloissa ja Venäjällä, joissa pärjää vain yhdellä kielellä, on kokemukseni mukaan riskinä, että ymmärrys muita maita ja kulttuureja kohtaan hiipuu, Kunnas pohtii ja jatkaa:

– Jos osaisin itse arabiaa, mielikuvani arabimaista olisi varmasti erilainen kuin mitä se nyt on, kun en osaa enkä ymmärrä arabian kieltä.

Kunnakselle onkin itsestään selvää, että hän opettelee jokaisessa uudessa maassa vähintään perussanaston, johon kuuluvat tervehdykset ja kiitossanat.

Nuorena uuden kielen oppii helpoiten

Tänä päivänä Kunnas ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, mutta suomen kieli on hänelle yhtä rakas. Äidinkieli merkitseekin hänelle rakkautta, identiteettiä ja kaksikielisyyttä, kielitaito yleisesti ottaen taas ystävyyttä ja jopa toimeentuloa.

Kielitaito onkin pääomaa, jota kannattaa kerryttää jo nuorena. Nuorille opiskelijoille Kunnas haluaa välittää sellaisen viestin, että hän ei ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen harmittelevan uuden kielen oppimista, pikemminkin päinvastoin.

– Itseäni harmittaa, etten koskaan opiskellut venäjää, vaikka siihen olisi tarjoutunut tilaisuuksia. Siitä olisi ollut työelämässä hyötyä.

Kielitaidon merkitys ymmärretään yleensä täysin vasta aikuisena omien kokemusten kautta. Nuorena oppiminen sen sijaan tapahtuu kuin itsestään.

– Niin minustakin tuli kuin huomaamatta kaksikielinen, Kunnas tiivistää.

Yläkoulun tilaisuuksissamme Kunnas puhuu kielitaidon merkityksestä ja kertoo motivaatiotarinoita omasta elämästään näillä paikkakunnilla:

• 29.1. Oulu
• 5.2. Lahti
• 6.2. Tampere
• 12.2. Helsinki
• 13.2. Turku

Ilmoittaudu tilaisuuksiin täällä.