Suomi on lukutaidossa maailman kärkimaita, mutta erot nuorten lukutaidossa ovat lisääntyneet. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja yksi Tekstitaituri-sarjan tekijöistä Katriina Rapatti tunnistaa ilmiön. Hänen mukaansa uusi haaste on rutiinin luominen lukemiseen, sillä lukemaan oppii vain lukemalla.

Miksi nuoret sitten lukevat entistä vähemmän?

– Lukeminen kilpailee yläkoululaisen ajasta monen muun asian kanssa. Esimerkiksi jos iltaisin on harrastuksessa rankat treenit, on ymmärrettävää, että omaehtoista lukemista ei jaksa harrastaa. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa mielihyvää sekä välittömän mahdollisuuden rakentaa omia ihmissuhteitaan paljon suoremmin kuin kirjallisuus, Rapatti kertoo.

Tekstitaiturissa osan teksteistä voi lukea pienissä osissa – kaikki tekstit voi myös kuunnella

Yläkoulun uudistetussa äidinkielen ja kirjallisuuden Tekstitaituri-sarjassa on paljon tehtäviä, jotka vahvistavat oppilaiden lukuinnostusta ja madaltavat lukemiseen mahdollisesti liittyvää kynnystä. Lisäksi sarjassa on lukemista tukevia tehtäviä, joissa tarkastellaan tekstin kieltä ja tekstin rakentumista.

– Tehtäväkirjassa on lukutehtäviä, joissa novellin voi lukea pienissä osissa, ja osien välillä on kysymyksiä, joihin löytyy vastaus edeltävästä tekstipätkästä. Näissä tehtävissä oppilaiden pääasiallisena tehtävänä on tunnistaa kysytty asia tekstistä, jolloin tehtävät auttavat ymmärtämään tekstiä paremmin. Näin koko novellia ei tarvitse sisäistää kerralla, ja tarkentavat kysymykset auttavat keskittämään huomion tekstin olennaisiin piirteisiin, Rapatti kuvailee.

Lukemisen lisäksi tekstit voi kuunnella, sillä uudistetussa Tekstitaiturissa kaikki oppikirjan tekstit on luettu ääneen.

Tekstilajien määrä on kasvanut, mikä tuo mukanaan myös haasteita

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa käsiteltävien sisältöjen ala on laajentunut viime vuosien aikana. Lisäksi tekstitaidot ovat saaneet opetuksessa keskeisen roolin.

– Yhteiskunnan monimutkaistuessa tekstit ovat monipuolistuneet ja tulleet vaativammiksi. Tämä näkyy myös äidinkielen tunneilla: ennen kirjoitettiin lähinnä muutaman sivun aineita otsikon pohjalta – nyt pitää esseen lisäksi hallita esimerkiksi arvostelu, kertomus ja lehtijuttu, Rapatti toteaa.

Eri tekstilajeja tulee lukea tietoisesti, jotta oppii analysoimaan erilaisten tekstien piirteitä ja saa eväät niiden tuottamiseen. Siksi Tekstitaiturissa on runsaasti monipuolisia tekstejä. Tekstit on otettu myös kieliasioiden käsittelyn lähtökohdaksi: jo kieliosiossa käsitellään eri tekstilajeja tietoteksteistä kantaaottaviin teksteihin.

Tekstipakki antaa selkeät ohjeet eri tekstilajien tuottamiseen

Tekstitaituri-kirjojen loppuosassa on vaiheistetut ohjeet eri tekstien kirjoittamiseen. Ohjeet kehittävät oppilaiden ymmärrystä siitä, millaisia hyvät tekstit ovat ja miten ne syntyvät. Samantyyppisiä vaiheistettuja tehtäviä on tarjolla myös lukemisen harjoittelemiseen.

– Kirjan lopussa sijaitsevan Tekstipakin ensimmäisessä osassa on yleiset ohjeet tekstin tuottamiseen: tekstin tekemisen vaiheista ja lukupiireistä palautteen antamiseen ja draamaharjoituksiin. Toisessa osassa on perusteelliset ohjeet eri tekstien kirjoittamiseen sekä mallitekstejä. Olen saanut paljon positiivista palautetta kirjasarjaan vaihtaneilta opettajilta juuri Tekstipakista, Rapatti sanoo.

Hän vinkkaa, että opettajan tulisi oppitunneilla aina ensiksi mallintaa oppilaille uusi tai vaikea tekstilaji.

– Koulussa joudutaan usein liian nopeasti tuottamaan vaativia, itsenäisesti kirjoitettavia tekstejä. Luokassa kannattaisi ensin kirjoittaa yhdessä teksti opiskeltavasta tekstilajista, esimerkiksi kertomus tai arvostelu. Kun oppilaat on kunnolla evästetty kirjoittamiseen erilaisten aktiviteettien avulla, heidän on helpompi tuottaa itsenäinen teksti mallitekstin pohjalta.

Mielekkäät lukukokemukset kannustavat jatkamaan lukemista

Tekstitaituriin on valittu huolellisesti juuri yläkoululaisia kiinnostavia kaunokirjallisia tekstinäytteitä, joista nuori voi ammentaa asioita myös syvällisemmin – esimerkiksi oman maailmankuvansa rakentamiseen ja eettiseen pohdintaan.

– Opettajan tulee yrittää valita oppilaan kannalta mielekkäitä tekstejä, mikä ei tietenkään aina ole helppoa eikä siinä välttämättä onnistu. Ennen kaikkea olisi tärkeää, että teksteistä löytyisi tehtävien avulla uusia asioita ja että ne voisi ymmärtää syvällisemmin ja monipuolisemmin. Yläkoululaiset ovat herkkiä tajuamaan, saavatko he mitään irti tehdyistä tehtävistä vai ovatko ne vain suorituksia, Rapatti toteaa.

Katriinan vinkit lukuinnon kasvattamiseksi:

• Pohjusta kaikki luettavat tekstit huolellisesti, jotta oppilaat tietävät, minkä tyyppistä tekstiä ryhdytään lukemaan. Lukekaa kirjasta aina vähintään takakansi yhdessä.
• Lukekaa kirjoja yhdessä lyhyissä pätkissä. Kunkin tekstiosion jälkeen tehdään sen pohjalta tehtäviä tai keskustellaan teksteistä.
• Kiinnitä huomiota tekstin valintaan. Sen tulisi olla sujuvasti kirjoitettu ja oppilaita kiinnostava. Oppilaat ovat tarkkoja siitä, onko teksti hyvin kirjoitettu ja minkälainen sen tunnelma on.
• Tarjoa monenlaisia kirjallisuuden käsittelytapoja ja varmista, että myös niissä on jotain uutta ja yllättävää. Joillekin oppilaille kirjoittaminen ja lukeminen ovat vaikeimmat asiat äidinkielessä, joten tarjoa kirjoittamisen lisäksi esimerkiksi erilaisia draamallisia harjoituksia, joissa käsitellään henkilöhahmoja, juonta tai teemaa. Parhaimmillaan harjoitusten avulla tekstistä saadaan esiin uusia merkityksiä ja tulkintoja.

Tekijämme Katriina Rapatti

• Rapatti opettaa Lehtikuusen koulussa Vantaalla 6.–9. luokkaa. Lehtikuusen koulu on yhtenäiskoulu, jossa aineenopetusta on myös 5. ja 6. luokilla. Rapatti opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden lisäksi suomea toisena kielenä sekä ilmaisutaitoa.
• Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä sekä suomen kieltä. Tällä hetkellä hän valmistelee väitöskirjaa suomen kielen tekstitutkimuksen alalta.
• Rapatti on viime vuosina osallistunut aktiivisesti genrepedagogiikan eli tekstilajipohjaisen opetuksen ja oppimisen kehittämiseen. Kielitietoisesta opetuksesta hän on pitänyt täydennyskoulutuksia lähes kymmenen vuoden ajan.