Kiitellyn äidinkielen ja kirjallisuuden Huima-sarjan tavoite on opettaa lapsille lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi vankat opiskelu- ja mediataidot. Haastattelimme Jarno Bruunia, joka on yksi sarjan tekijöistä.
Valeuutiset, kuvamanipulaatio, klikkiotsikot ja kaupallinen yhteistyö. Kaikki nämä ovat tärkeitä ilmiöitä, joita nykynuorten täytyy oppia tunnistamaan, jotta he voivat oppia kriittisiksi ajattelijoiksi. Opiskelu- ja mediataidot ovat kaiken oppimisen ytimessä ja niille rakennetaan perusta jo alakoulussa.
– Nuoret elävät nykyään aivan toisenlaisessa tekstien maailmassa kuin ennen. Opettajan on helpompi olla kaiken sen median ja tietomassan keskellä, kun hänellä on varma tunne opetuksen tavoitteista. Jokaista somealustaa opettajan ei tarvitse itse tuntea, Jarno Bruun toteaa.
Uudet lukutaidot -ryhmässä Bruunille on käynyt selväksi, että tulevaisuudessa opetuksessa painotetaan opiskelu- ja mediataitoja. Taidot näkyvät varmasti tulevissa opetussuunnitelmissa, mutta Huima-sarjaan ne on haluttu ottaa mukaan hyvissä ajoin.
– Olemme havainneet, että luokanopettajilla on huutava pula materiaalista näiden perustaitojen opetukseen. Siksi halusimme luoda peruspaketin opiskelu- ja mediataidoille. Loimme ikään kuin portaat, joita pitkin edetä turvallisin mielin kolmannelta kuudennelle luokalle.
Kriittisen ja tasa-arvoisen ajattelun oppeja
Erilaiset some-alustat ja niiden mukana madaltunut julkaisukynnys voi helposti hämärtää, mikä on oleellista tietoa, ja jopa eksyttää nuoret luotettavan tiedon lähteeltä.
Bruunin mielestä opettajien on tärkeää kylvää tasa-arvoista ajattelua. Erityisen tärkeää se on, kun keskustelee oppilaiden kanssa siitä, mihin kaikkeen he ovat törmänneet mediassa.
– Opettajan tärkein rooli on käydä keskustelua nuorten kanssa ja tuoda keskusteluihin arkijärkeä, Bruun painottaa.
– Jos keskusteluja mediasta ei käydä, oppilaiden käsitys mediasta voi olla hyvinkin vääristynyt, sillä ihminen ajautuu luontevasti sellaisen median äärelle, joka tukee ainoastaan omaa ajattelua ja mielipidettä. Sehän ei tunnetusti tue kriittistä tai tasa-arvoista ajattelua.
Entinen luokanopettaja kannustaa myös vanhempia käymään nuorten kanssa keskusteluja siitä, minkälaisiin sisältöihin nuoret arjessaan törmäävät. Vanhempienkaan ei tarvitse tietää tai tuntea kaikkea, vaan tärkeintä on aito kiinnostus nuorten elämää kohtaan.
Huimassa pysähdytään perustaitojen äärelle
Kaikissa aineissa, joissa luetaan pitkiä tekstejä ja pitää jäsentää tietoa, tarvitaan hyviä opiskelu- ja mediataitoja. Se on ohjannut Huima-sarjan tekijäryhmää alusta asti.
– Etenkin reaaliaineiden opiskelussa kaikki oppiminen perustuu loppupeleissä tiedon jäsentämiseen. Jos oppilas ei ymmärrä tai hahmota tietoa, se vaikuttaa myös hänen itsetuntoonsa, vaikka johtuisi yksinkertaisesti siitä, että hän ei ole oppinut riittäviä opiskelutaitoja, Bruun kuvailee.
Opiskelutaitoja harjoitellaan Huimassa pikkuhiljaa. Ensin oppilaat harjoittelevat tiedon etsimistä eri lähteistä, arvottavat löydettyä tietoa ja kirjoittavat löydetystä informaatiosta tekstiä omin sanoin. Opiskelutaitoja mallinnetaan ja harjoitellaan erityisesti Huiman tehtäväkirjoissa, joissa kolmannelta luokalta alkaen oppilaille tulevat tutuiksi myös erilaiset muistiinpanotekniikat. Viidennellä ja kuudennella luokalla oppilaat kirjoittavat jo pidempiä tietotekstejä.
Jokaisen Huima-oppikirjan lopussa on media-aukeamia, joissa mediataitoja opiskellaan asteittain. Esimerkiksi viidennellä harjoitellaan, miten samasta aiheesta voidaan julkaista tietoa eri lähteissä. Samoin pohditaan, miten tietoa arvotetaan ja mihin voi ja kannattaa luottaa. Kuudennella luokalla oppilaat tarkastelevat uutisia, jotka käsittelevät samaa teemaa eri näkökulmista. Bruunin mukaan oleellista on saada nuori ymmärtämään, miten eri tavoin faktoista voidaan kertoa.
– Tiedon etsimisen ja siitä kirjoittamisen välissä tapahtuu paljon. Kriittisessä tarkastelussa tulisi pohtia, onko tietoa etsitty tarpeeksi monesta ja luotettavasta lähteestä, onko lupa käyttää kuvia ja videoita, ymmärtääkö oppilas kirjoittamansa ja niin edelleen, Bruun sanoo.
– Nämä asiat käydään Huimassa vaihe vaiheelta läpi. Asian voisi kiteyttää niin, että ennen oppilaille opetettiin tietoja, kun taas nykyään opetetaan ennemminkin taitoja.
Arttu-sovelluksessa Huiman oppikirjasta avautuu käsiteltävään aiheeseen liittyvä uutinen ja video, mikä tukee monilukutaitoa ja sen hahmottamista, että lukeminen on muutakin kuin painetun tekstin lukemista. Samat uutiset ja videot löytyvät myös opettajan digiopetusmateriaalista.
Artikkeli julkaistu 11/2021.