Draama on toimintaa, jossa kaikki aistit työskentelevät. Teatterissa tehdään ja esitetään näytelmiä ja siellä toimivat ohjaaja, näyttelijät ja yleisö. Peruskoulussa draamatunnilla ovat mukana opettaja ja oppilaat. Draama siis ei ole teatteria, mutta se hyödyntää monessa teatterin toimintatapoja. Draamatunnilla ei varsinaisesti esitetä vaan tehdään ja toimitaan. Siksi voidaan puhua myös draamatoiminnasta.

Draama on tavoitteellista toimintaa, jota opettaja ohjaa. Oppilaat ja opettaja tekevät draamasopimuksen – lähtevät mukaan leikkiin, jossa he ottavat erilaisia rooleja. Draamatyöskentelyssä kaikki toimivat yhdessä ja yhtä aikaa, vuoroin tekevät ja vuoroin katsovat.

Draamatyöskentelyssä kannattaa edetä pienin askelin omaa ryhmäänsä kuunnellen. Jokaisesta luokasta löytyy esiintymishaluisia oppilaita mutta aina myös niitä, joiden on vaikea keskittyä tai heittäytyä kokonaisvaltaiseen toimintaan. Aika ja toisto koulivat nuoria, joilla on ongelmia itseilmaisussa ja yhteistyössä.

Draamaharjoituksia voi ripotella mihin kohtaan oppituntia tahansa. Niiden avulla voidaan purkaa liikaa energiaa, harjoitella keskittymistä tai syventyä aiheeseen toisella tavalla. Draaman avulla voi käsitellä kirjallisuutta tai avata mediatekstejä. Draamatoiminta kestää muutaman minuutin tai sen varaan rakennetaan koko oppitunti. Draama siis taipuu moneen. Se vaatii vain uskallusta ja kokeilunhalua.

Opevinkit draamakasvatukseen

Laadi oma draama-ateriasi seuraavista resepteistä, jotka on ryhmitelty alku- ja pääruokiin sekä lisukkeisiin. Ne eivät ole kertakäyttöreseptejä, sillä draamatyöskentelyssä ei pidä pelätä toistoa. ”Me on tehty tää harjoitus jo” -repliikki ei kuulu draamatunnille. Toisto ja variaatio tekevät draamatyötavoista toimivia. Draamaharjoituksia voi verrata minkä tahansa urheilulajin treeneihin. Samat harjoitukset toistuvat ja toistuvat.

Teksti ja tehtävät Kärki-sarjan tekijöiltä: Katri Karvonen, Sari Lottonen ja Helena Ruuska.

Loppuiko ideat? Poimi uusimmat #opevinkit ›