On havaittu, että digitaalisuus voi sekä edistää että heikentää ihmisen psyykkistä hyvinvointia. Jos lukiolainen esimerkiksi opiskellessaan katsoo samalla leffaa Netflixistä, snäppää kaverin kanssa ja yrittää seurata opetuskeskustelua, aivot kuormittuvat.

– Puhutaan monisuorittamisesta eli multitaskingista, joka tarkoittaa tarkkaavaisuuden keskittämistä useaan eri asiaan samanaikaisesti. Todennäköisesti tarkkaavaisuutta ei kuitenkaan voi keskittää moneen asiaan samanaikaisesti, vaan tarkkaavaisuus hyppii yhdestä asiasta toiseen. Käytännössä opiskelija ei siis syvenny mihinkään tehokkaasti, ja tiedonkäsittely kuormittuu, Kristiina Holm kertoo. Hän on opettajankouluttaja sekä uskonnon, psykologian ja elämänkatsomustiedon lehtori Helsingin normaalilyseosta. Holm on myös yksi psykologian Mieli-sarjan tekijöistä.

Tutkimustieto avaa hyvinvointia digitaalisissa ympäristöissä

Mieli on lukion uuden opetussuunnitelman mukainen psykologian sarja, jossa kulkee vahvasti mukana hyvinvoinnin teema. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi sosiaalisten suhteiden tiedetään tutkimusten perusteella edistävän sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja suojaavan mielenterveyden häiriöiltä.

Mieli-sarjan ensimmäisessä osassa hyvinvoinnin ilmiöksi on nostettu kaikille nuorille ajankohtainen digitalisaatio. Aihetta käsitellään esimerkiksi esittelemällä psykologisia tutkimuksia, joissa on selvitetty älylaitteiden vaikutuksia nuoren ja vanhemman vuorovaikutukseen, sosiaalisessa mediassa toimimisen vaikutuksia empatiataitoihin sekä google-efektin vaikutuksia oppimiseen.

– Mieli 1 -kirjassa esitellään myös ajankohtaisia suomalaisia tutkimuksia. Mona Moisala on tutkimusryhmineen selvittänyt digitaalisten laitteiden, internetin ja sosiaalisen median käytön määrän yhteyttä nuorten uupumukseen ja masennusoireisiin. Tutkimuksessa koulu-uupumuksen oireet ennustivat myöhempää runsasta internetin käyttöä, ja runsas internetin käyttö ennusti koulu-uupumuksen oireita, Holm sanoo.

Runsas internetin ja somen käyttö voi siis osaltaan olla aiheuttamassa koulu-uupumusta, joka puolestaan voi johtaa masennusoireiden ilmaantumiseen.

– Tarkempien syiden selvittäminen vaatii toki vielä lisää tutkimusta.

Riippuvuus someen luodaan psykologisen asiantuntemuksen avulla

Osa psykologisista tutkimuksista puoltaa sitä, että älylaitteet heikentävät hyvinvointiamme myös vaikuttamalla kielteisesti itsehillintään. Älylaitteen kautta ihminen saa helposti ja nopeasti mielihyvää pelaamalla ja somea käyttämällä. Näin totutamme itsemme liian helposti saatavilla oleviin palkintoihin.

–  Sosiaalista mediaa rakennetaan psykologisen asiantuntemuksen avulla ja suunnitellaan niin, että sen käytössä on hankala pysyä kohtuudessa. Some avataan yhä uudestaan ja uudestaan, alustoja vilkuillaan tai sisältöä skrollataan toistuvasti. Tämä näkyy myös oppitunneilla koulussa, Holm sanoo.

Toisaalta digitaalisissa ympäristöissä toimiminen voi myös lisätä nuoren hyvinvointia. Sosiaalisesta mediasta löytyy vertaisryhmiä ja tukea identiteetin kehittymiselle. Tutkimusten mukaan sosiaalisen median käyttäminen voi kehittää nuoren empatiataitoja ja vaikuttaa siten positiivisesti hyvinvointitaitojen kehittymiseen.

– Digitalisaatio on vahvasti läsnä jokaisen nuoren elämässä. Nuoren onkin tärkeää tiedostaa sekä hyvät että huonot puolet, joita digitaalisiin ympäristöihin liittyy. Kannattaa tarkkailla omaa pelaamistaan ja somen käyttöään – niin laatua kuin määrää – ja pohtia niiden vaikutuksia omaan hyvinvointiin.

Videolla kerromme, miten psykologian tutkimuksia käsitellään Mieli-sarjassa:

Julkaistu 12/2020