Digitaalisesta Kampuksesta on haluttu tehdä työkalu, joka auttaa opetuksen suunnittelussa, tuntityöskentelyssä ja oppimisen seuraamisessa. Kuinka tässä on onnistuttu? Kysyimme mielipidettä kolmelta palvelua käyttävältä tekijältämme.

Tampereella Kalevan lukiossa äidinkieltä ja kirjallisuutta opettava Terhi Lintunen on nähnyt opetuksen digitalisoitumisen uransa aikana.

– Kymmenessä vuodessa on tapahtunut iso kulttuurin muutos. Vuosikymmen sitten opettajalla oli jo tietokone käytössä, mutta opiskelijoilla oli vielä painetut kirjat, ja he tekivät muistiinpanot käsin. Nyt käytännössä kaikki tapahtuu koneella, Lintunen kertoo.

Ennen opetuksen digiloikkaa Lintusella ei ollut käsitystä, millainen digitaalisen palvelun pitäisi olla. Kampukseen Lintunen suhtautui avoimin mielin, ja käytön myötä Lintunen on ihastunut palvelun räätälöitävyyteen.

– Kampuksessa pääsee valitsemaan itse, mitä elementtejä opetuksessa haluaa käyttää, ja tuomaan omia sisältöjä mukaan. Kampus on helppokäyttöinen, kun sitä hetken silmäilee ja leikittelee sen ominaisuuksilla. Se on kovin intuitiivinen alusta, Lintunen summaa.

Kampuksen käyttäjien toiveet suunnittelun keskiössä

Vaikka Lintunen on tyytyväinen palveluun, hänellä on ideoita Kampuksen kehittämiseen.

– Äidinkielen opettajana toivon, että pääsisin Kampuksessa kommentoimaan opiskelijan kirjoittamaa tekstiä nykyistä helpommin. Kommentoiminen ei toimi vielä täydellisesti. Ryhmätehtäviäkin olisi hyvä olla. Opiskelijoiden puolesta toivon, että käyttöönoton sähköpostivarmistus olisi nykyistä toimivampi. Nyt viestit menevät helposti roskapostiin, tai opiskelija ei ehdi reagoida lyhyen vastausajan puitteissa. Onneksi asiakaspalvelu on auttanut tällaisissa tilanteissa, Lintunen kertoo.

Kampuksen asiakaskokemuksen kehittämisen parissa työskentelevä Digital Design Lead Veli-Pekka Laitinen kertoo, että kommentointimahdollisuuteen on tulossa Lintusen toivomia parannuksia jo kevään aikana.

– Katsomme tuotesuunnittelussa aina ensin käyttäjien tarpeita. Heijastamme niitä oppimateriaalien sisältötarpeisiin ja teknisiin tekijöihin. Kampuksen on mukauduttava opettajan työhön, Laitinen sanoo.

Kampuksen suunnittelufilosofia muodostuu neljästä päätavoitteesta: käyttäjän tarpeeseen mukautumisesta, helppokäyttöisyydestä, motivoinnista sekä Kampuksen ja printtimateriaalin sulavasta yhteistoiminnasta. Palvelu on suunniteltu alusta alkaen käyttäjien ehdoilla.

Kampuksen joustavuuden ansiosta käyttäjät voivat oppia ja opettaa tavalla, joka tuntuu heille luonnolliselta.

– Pyrimme pitämään palvelun helppokäyttöisenä ja selkeänä. Haluamme tehdä opiskelijoiden oppimisesta inspiroivaa ja mielekästä hyvin muotoillun ja monipuolisen sisällön avulla, Laitinen kertoo.

Artikkeli jatkuu Kampus-esittelyvideon alla.

Kampus vie oppimateriaalit uuteen opetussuunnitelmaan

Vaikka Kampus on valmis palvelu käytettäväksi, sen kehittäminen jatkuu koko ajan. Kampuksen kehittäjät viimeistelevät nyt uuden lukion opetussuunnitelman edellyttämiä ominaisuuksia.

Suunnittelussa on panostettu alusta alkaen sisältöjen saumattomaan yhdistämiseen digitaalisen ja painetun aineiston välillä, mutta myös eri aineiden kesken.

– Päivityksistä tulevat muutokset voivat harmittaa käyttäjiä, mutta teemme ne aina perustellusta tarpeesta. Tehtävämme on tuoda Kampukseen lisää opettamista ja oppimista helpottavia ratkaisuja. Jos emme päivitä Kampusta, emme voi tuoda uusia ratkaisuja, Laitinen kertoo.

Palaute kannattaa aina kertoa

Laitinen kannustaa lähettämään palautetta, sillä sitä käytetään valittaessa työn alle otettavia kehityskohteita.

– Aloimme saada palautetta, että opiskelijoiden ohjaaminen tarkalleen oikeaan kohtaan materiaalissa on haastavaa. Kehitimme tähän ratkaisuksi mahdollisuuden linkittää suoraan tehtävään, mikä helpottaa oikean sisällön löytämistä, Laitinen kertoo.

Palautetta on antanut myös Espoossa Kaitaan lukiossa englantia ja ruotsia opettava Anna-Maija Mäkinen.

– Palvelu toimii hyvin, mutta visuaaliseen puoleen toivoisin vielä lisää värien käyttöä. Lisäksi toivon, että Ohjaamoon saisi näkyviin palautetun tehtävän kellonajan, Mäkinen listaa.

Veli-Pekka Laitinen kertoo, että myös visuaaliseen puoleen tehdään parannuksia kesän aikana. Ohjaamo on Kampukseen kuuluva jatkuvan arvioinnin työkalu, jonka avulla opiskelijoiden edistymistä voi seurata reaaliaikaisesti. Sen toiminnallisuuksia kehitetään jatkuvasti eteenpäin.

Muuten  Anna-Maija Mäkinen on ollut Kampukseen tyytyväinen. Opetusmateriaalien lisäksi Mäkinen kiittelee Kompassi-kokeita ja niiden toimintavarmuutta sekä tehtävien antamisen helppoutta ja Ohjaamoa.

– Ohjaamo on yksinkertaisesti sanottuna todella hyvä. Minun lisäkseni myös opiskelijat pitävät uudesta tehtävätyökalusta. He löytävät tehtävänsä helposti, ja työkalu toimii todella hyvin, Mäkinen sanoo.

Digi helpottaa opettajien ja opiskelijoiden työskentelyä

Sekä Mäkinen että Terhi Lintunen ymmärtävät, että digitaalisuuden lisääminen opetuksen voi epäilyttää joitakin kollegoita edelleen.

– Digiä kannattaa vain kokeilla rohkeasti. Kampuksessa voi luoda testiryhmän, jossa palvelua voi tutkia rauhassa vaikka kollegoiden kanssa. Kannattaa vain klikata Kampus auki. Sitä oppii käyttämään tosi nopeasti, Lintunen kannustaa.

– Digitaalisuus on ollut työelämässä mukana jo pitkään. Digi ei ole paha juttu, vaan monella tapaa nopeuttaa ja helpottaa omaa ja nuorten työtä. Kun moni asia on muokattavissa, opettaminenkin sujuu entistä helpommin, Mäkinen kertoo.

– Kun digin on kerran ottanut käyttöön, tuskin haluaa enää palata entiseen. Niin paljon se helpottaa, Lintunen toteaa.

Katso videolta myös historian ja yhteiskuntaopin opettajan Suvi Randénin Kampus-käyttökokemuksia:

Sanoma Pron asiakaspalvelu ja myyntitiimi kertovat mielellään lisää Kampuksesta ja sarjoistamme.

Terhi Lintunen, Anna-Maija Mäkinen ja Suvi Randén ovat mukana tekemässä Sanoma Pron LOPS 2021 -sarjoja. 

Julkaistu 3/2021.