Arvioinnista puhuttaessa käytetään paljon erilaisia käsitteitä. Tämän listan avulla voit tarkastaa, mitä niillä tarkalleen tarkoitetaan.
Oppimisen arviointi (formatiivinen arviointi)
Oppimisen arvioinnin tehtävänä on tukea ja tehdä näkyväksi oppimisprosessia ja siinä edistymistä. Oppimisen aikana annettava arviointipalaute tukee ja kannustaa oppilasta, korjaa mahdollisia virheitä ja avaa oppimisen solmukohtia.
Käytännössä oppimisen arviointi tarkoittaa sitä, että ohjatessaan ja opettaessaan työskenteleviä oppilaita opettaja antaa heille suullista ja sanallista palautetta. Oppimisen aikainen arviointi on jatkuvaa ja vuorovaikutteista, sillä tyypillisimmillään arviointipalautetta saadaan ja annetaan osana oppimiskeskustelua.
Osaamisen arviointi (summatiivinen arviointi)
Osaamisen arviointi tekee opettajalle ja oppilaalle näkyväksi, missä määrin asetettuja oppimistavoitteita on saavutettu.
Osaamisen arviointi pyrkii tuottamaan säännöllistä tietoa siitä, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut tavoitteet ja miten hän osaa. Osaamista voidaan arvioida muun muassa sanallisesti kuvaillen, numerolla, kirjaimella, prosentilla tai hyväksytty/hylätty-merkinnällä.
Jatkuva arviointi
Jatkuva arviointi on arvioinnin koko prosessi, kaikkien eri arviointitapojen muodostama kokonaisuus. Se sisältää lähtötason arvioinnin, oppimisen arvioinnin sekä osaamisen arvioinnin muodostaman kokonaisuuden. Jatkuva arviointi kulkee koko ajan oppimisprosessin rinnalla.
Jatkuvaa arviointia peruskoulussa tukee digitaalinen työkalumme Ohjaamo >
Lukiossa jatkuvan arvioinnin apuna on Kompassi >
OPSin tavoitteet
Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty monia erilaisia tavoitteita, kuten oppimisen ja siinä edistymisen tavoitteet, osaamisen, työskentelyn, monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä käyttäytymisen tavoitteet.
Tavoitteella kuvataan yleensä sitä, mihin pyritään, eli aiottua lopputulemaa. Siksi arvioinnin tulee tapahtua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
OPSin sisällöt
Opetussuunnitelmassa on määritelty oppiainekohtaiset sisällöt. Perusopetuksessa sisällöt on yleensä määritelty vuosiluokkakokonaisuuksittain, lukiokoulutuksessa taas kursseittain. Yleensä sisällöt ovat oppiaineen tietoja (faktoja ja käsitteitä), joiden avulla oppiaineen tietopohja rakentuu.
Kriteerit (hyvän osaamisen kriteerit)
Kriteereillä kuvataan tavoitteiden mukaista osaamista. Kriteerit tai osaamiskuvaukset määritellään tavoitteista käsin aina etukäteen. Kun oppilailla tai opiskelijoilla on mahdollisuus nähdä kriteerit etukäteen tai palata niihin suorituksen aikana, ne ovat oppilaille ja opiskelijoille reilut.
Itsearviointi
Itsearvioinnin tarkoituksena on tuottaa oppilaalle itselleen käsitys omasta toiminnastaan: osaamisestaan tai oppimisestaan ja siinä edistymisestä. Yleensä oppilaan itsearviointitaidot kehittyvät vähitellen ikätasoisesti ja yksilöllisesti.
Vertaisarviointi
Vertaisarvioinnissa samanlaisessa tilanteessa olevat vertaiset antavat toisilleen palautetta ja saavat sitä. Palaute voi kohdistua esimerkiksi yhteiseen työskentelyyn ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Vertaisarvioinnissa ajatuksena on, että antaessaan palautetta toiselle oppilaan ymmärrys omasta toiminnastaan kasvaa. Se on myös hyvä keino opettaa oppilaalle arviointitaitoja, sillä palautetta saadessaan ja antaessaan oppilas joutuu pohtimaan arviointia myös käytännössä. Samoin kuin itsearvioinnissa myös vertaisarvioinnissa taidot karttuvat vähitellen.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arvioinnin tulee perustua koulun kasvatustavoitteisiin, eikä se saa kohdistua oppilaan persoonallisuuteen. Käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
Termit on määritellyt Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio. Lue hänen haastattelunsa arvioinnin yhdenvertaisuuden haasteista täältä.