Sarjan tekijäryhmään kuuluva, ja itsekin oppimateriaalia opetuksessaan käyttävä Olli-Pekka Salo kertoo, miten sama sarja taipuu niin alakoululaisten kuin yläkoululaistenkin opetukseen.

Salo on itse käyttänyt Hallonbåt-sarjaa syksyn aikana sekä kuudes- että seitsemäsluokkalaisten kanssa, ja materiaali on toiminut hyvin kaikissa ryhmissä. Parhaiksi puoliksi Salo mainitsee muun muassa selkeän pedagogisen punaisen langan, joka on rakennettu jokaiseen oppimateriaalin osaan, ja uuden luomisen mahdollisuuden.

– Materiaalissa on runsaasti suullista harjoittelua ja pääpaino on viestinnällisyydessä, Salo kertoo.

Jokaisen osan keskiössä oleva dialogi ja ilmaisuvarastoa laajentava kuvasanasto antavat mahdollisuuden työstää kieliainesta monin eri tavoin.

Fraasiajattelu opettaa todellista kieltä

Salon mielestä yksi sarjan parhaita puolia, ja samalla tärkeimpiä kilpailuvaltteja, on fraasiajattelu. Opiskelemalla enemmän tai vähemmän vakiintuneita ilmauksia sellaisenaan oppilas oppii kerralla idiomaattista kielenkäyttöä.

Salon mielestä onnistunut ratkaisu on myös ollut tarjota koko paketti yhdessä niteessä, joka on kokonaisuudessaan oppilaan omaisuutta. Joka osassa on oppilaan oma sivu, jonka tarkoituksena on kannustaa oppilasta omaehtoiseen kielenopiskeluun ja samalla ohjata tuunaamaan oppikirjasta omannäköinen ja itselleen tärkeä.

– Hallonbåt 3–4 jatkaa pääosin hyväksi kokemallamme tavalla. Oppilaiden kielitaidon lisääntyessä on tosin ollut tarpeen jalostaa kokonaisuutta lisäämällä jokaiseen osaan harjoituksia, antamalla lisää tilaa kirjoitetulle tekstille ja tietoisemmalle rakenteiden opiskelulle, tarkentaa Salo.

Haasteena yläkoulujen tuntijako

Tuntijako vaihtelee todella paljon eri kunnissa ja tuo haasteensa myös kirjasarjojen suunnitteluun. Tästä syystä Hallonbåt-sarjassa on numeroitu kirjat vuosiviikkotuntien mukaan. Hallonbåt 1–2 on tarkoitettu alakoulun kahdelle vuosiviikkotunnille ja Hallonbåt 3–4 on suunnattu seuraaville kahdelle vuosiviikkotunnille.

Tuntijaosta riippuen kirjaa voidaan käyttää joko pelkästään 7. luokalla tai puolet 7. luokalla ja puolet 8. luokalla. Jos 8. luokalla on kaksi vuosiviikkotuntia, otetaan lukuvuonna käyttöön myös Hallonbåt 5–6. Kaiken kaikkiaan suunnitelmissa on tarjota materiaalia yhteensä kahdeksalle vuosiviikkotunnille.

Alakoululaisten käyttökokemuksia

Salon omassa kuudesluokkalaisten opetusryhmässä Hallonbåt 1–2 on toiminut mainiosti. Sarjassa on monia oppilasta tukevia tekijöitä, kuten kirja yhtenä niteenä, väljä ulkoasu, eri osien värikoodaus ja tehtävien numerointi. Kuvien lisäksi kuvasanastoissa hyödynnetään pääosin fraasiajattelua sekä allitteraatiota.

– En ole toistaiseksi huomannut suurtakaan ero kuudes- ja seitsemäsluokkalaisten suhtautumisessa Hallonbåtin videoihin, teksteihin tai tehtäviin, Salo mainitsee.

Sanoma Pron verkkosivuilla oppilas voi kuunnella tekstejä ja katsella vaikkapa Hallonskolan-videoita kotona. Myös Bingel-maailma tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden kerrata jo opittua ja toisaalta laajentaa sanavarastoa. Leikkivinkit ja toiminnalliset tehtävät tuovat tunneille vaihtelua ja parantavat sekä keskittymistä että motivaatiota.

Käytännön vinkki opetukseen

Kun oppitunnille kaivataan hieman vaihtelua ja lisää tehoja, Salolla on antaa yksi vinkki, joka sopii aineeseen kuin aineeseen:

– Taukojumppaa voi hyödyntää minkä tahansa aiheen käsittelyssä millä tahansa asteella, vinkkaa Salo. Opetan sekä alakoulussa, yläkoulussa että lukiossa, ja olen huomannut taukojumpan toimivan missä tahansa ryhmässä.

Salo neuvoo, että kuudesluokkalaisten kanssa voi jumpata esimerkiksi näin: ”Kun kuulet opettajan sanovan jonkin numeron, mene kyykkyyn”. Sen jälkeen luetellaan oppilaiden osaamia fraaseja, joista osassa on numero (esim. Jag är tolv) ja osassa ei (esim. Vad heter du?).

– Lukiolaisten kanssa harjoittelimme juuri eilen kaikenlaisia persoonapronomineja samalla periaatteella, Salo kertoo.