Miten opettajat tai vanhemmat voivat tukea oppilaan keskittymiskykyä? Entä miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa mielikuvituksen ja muistin kehittymiseen? Mona Moisala oli puhumassa Balanssi-tilaisuudessamme. Lue, mitä Mona vastaa chatissa esitettyihin keskittymiskykyyn liittyviin kysymyksiin.
Onko tehty tutkimusta, miten digimateriaali ja älylaitteet vaikuttavat oppimisvaikeuksista kärsivään?
Tutkimus digimateriaalin ja älylaitteiden vaikutuksesta oppimisvaikeuksista kärsiviin henkilöihin on melko laaja-alainen ja jatkuvasti kehittyvä alue. Tulokset vaihtelevat, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että älylaitteiden käyttö voi sekä auttaa että haitata oppimista riippuen siitä, miten niitä käytetään.
Esimerkiksi tiettyjen sovellusten ja ohjelmistojen avulla voidaan tarjota yksilöllistä tukea oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille, kun taas jatkuva altistuminen ärsykkeille ja jatkuva multitaskaaminen voivat heikentää keskittymiskykyä ja oppimistuloksia.
Kuinka paljon ja miten jatkuva älylaitteiden käyttö vaikuttaa mielikuvituksen ja muistin kehittymiseen?
Jatkuva älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa mielikuvituksen ja muistin kehittymiseen monin tavoin. Esimerkiksi liiallinen ruutuaika voi vähentää aikaa, joka olisi voitu käyttää luovaan leikkiin tai ajatteluun.
Lisäksi on todettu, että jatkuva älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa muistiin esimerkiksi hajottamalla huomiota ja vähentämällä syvällistä prosessointia, mikä voi heikentää muistin muodostumista ja säilymistä. Toisaalta tarvitsemme edelleen ihmismuistia, mutta meidän täytyy muistaa nippelitiedon sijaan esimerkiksi se, mistä jonkin tiedon löydämme.
Lukio elää ja hengittää vahvasti digialustoilla, ja ylioppilaskokeetkin ovat täysin digitaaliset. Päivään ja viikkoon tulee melkoinen määrä ”pakollista” ruutuaikaa. Mitä mieltä olet tästä?
Lukioon ja ylioppilaskokeisiin liittyvä vahva digitaalinen läsnäolo voi olla sekä hyödyllistä että haastavaa. Digitaaliset alustat voivat tarjota monipuolisia oppimismahdollisuuksia ja valmistella opiskelijoita nykyaikaiseen työelämään, mutta samalla liiallinen ruutuaika ja jatkuva altistuminen digitaalisille ärsykkeille voivat heikentää keskittymistä ja oppimistuloksia.
On tärkeää löytää tasapaino digitaalisten ja analogisten oppimismuotojen välillä, jotta opiskelijoille tarjotaan monipuolisia ja tehokkaita oppimiskokemuksia.
Mitä huomioita olet tehnyt aisteja kuormittavista avoimista oppimisympäristöistä keskittymiskyvyn kannalta?
En ole itse tutkinut tätä nimenomaista teemaa. Yleisellä tasolla voin todeta, että avoimet oppimisympäristöt voivat kuormittaa aisteja ja vaikeuttaa keskittymistä, erityisesti herkemmillä oppijoilla. Tärkeää onkin suunnitella oppimisympäristöt siten, että ne tukevat keskittymistä ja tarjoavat mahdollisuuksia sekä yhteistyöhön että itsenäiseen työskentelyyn.
Käsillä tekeminen on tärkeää kaikissa muodoissa. Välillä tuntuu, että pieni näprääminen käsillä auttaa oppilaita ratkomaan asioita, ja heidän keskittymisensä paranee. Pitääkö paikkansa? Moni oppilas haluaa näplätä jotakin tunnin aikana, ja kumisilppua tai muuta ilmestyy pöydälle.
Käsillä tekemisen ja keskittymisen välillä on tosiaan yhteys monilla ihmisillä. Pieni näprääminen käsillä voi auttaa rauhoittamaan mieltä ja parantamaan keskittymistä, kunhan se ei syö liikaa huomiota itse päätehtävältä. Eli on tärkeää, että näprääminen ei häiritse oppimista tai muita oppilaita.
Uusin ilmiö omassa luokassani on se, että kännykkä kyllä jätetään parkkiin, mutta korvassa on kuuloke, josta todennäköisesti kuunnellaan musiikkia. Asiasta huomautettaessa vastauksia on oikeastaan kaksi, a) en kuuntele mitään, se vain on korvassa tai b) musiikki auttaa keskittymään. Mikä on aivotutkijan kanta jälkimmäiseen vaihtoehtoon?
Musiikki toki voi auttaa toisia meistä keskittymään, mutta ajattelen itse, että esim. kielten tunneilla tällainen ”taustamusiikki” turhaan vain hajottaa nuoren huomiota moniin eri asioihin ja suuntiin.
Tutkimukset viittaavat siihen, että musiikin kuuntelu voi auttaa joitakin ihmisiä keskittymään paremmin, kun taas toiset voivat häiriintyä siitä. Erityisesti itseä miellyttävä, rauhoittava, instrumentaalinen musiikki voi auttaa keskittymään. On tärkeää ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja mieltymykset sekä varmistaa, että musiikin kuuntelu ei häiritse oppituntien sujumista tai muiden oppilaiden keskittymistä.
Luin Johann Harin kirjan Kadonnut keskittymiskyky, ja se hätkähdytti pohtimaan omaakin älylaitteiden käyttöä. Kirja sai aikaan sen, että pyrin tietoisesti pois multitaskaamisesta ja yritin keskittyä vain kutomiseen, palapelin tekemiseen tai kävelemiseen ilman esim. musiikin tai äänikirjan kuuntelua. Olenko oikeilla jäljillä keskittymiskykyni parantamiseksi?
Olet ehdottomasti oikeilla jäljillä, jatka samaa rataa.
Pitääkö paikkansa, että aito multitaskaaminen ei ole ihmisaivojen resursseilla mahdollista? Mitkä toiminnot ylipäänsä ovat mahdollisia rinnakkain suoritettaviksi?
Yleisesti ottaen aito multitaskaaminen ei ole ihmisaivojen resursseilla mahdollista, vaan se voi pikemminkin heikentää suorituskykyä ja keskittymistä. Ihmisaivot voivat suorittaa tiettyjä toimintoja samanaikaisesti, kuten esimerkiksi kävelemisen ja keskustelun, mutta monimutkaisempien tehtävien suorittaminen samanaikaisesti voi heikentää suorituskykyä.
Miten vanhemmat tai muut aikuiset voivat tukea oppilaan keskittymiskykyä?
Vanhemmat ja muut aikuiset voivat tukea oppilaan keskittymiskykyä monin tavoin. Tässä muutamia vinkkejä:
- Rajoita ruutuaikaa: Aseta rajat älylaitteiden käytölle, erityisesti opiskelun ja nukkumaanmenon aikana. Liiallinen ruutuaika voi häiritä keskittymistä ja unen laatu voi kärsiä.
- Kannusta ulkoiluun ja liikuntaan: Fyysinen aktiivisuus voi auttaa parantamaan keskittymiskykyä ja vähentämään stressiä. Kannusta lasta osallistumaan erilaisiin liikuntaharrastuksiin ja ulkoiluun.
- Tarjoa rauhallinen oppimisympäristö: Luo kotona hiljainen ja rauhallinen tila, jossa lapsi voi keskittyä läksyihin tai muuhun opiskeluun ilman häiriötekijöitä.
- Kannusta taukojen pitämiseen: Opeta lapselle, että on tärkeää pitää välillä taukoja keskittymisen ylläpitämiseksi. Taukojen aikana voi esimerkiksi ulkoilla, venytellä tai rentoutua lyhyesti.
- Kuuntele ja tue: Ole läsnä ja kuuntele lapsen tarpeita. Tarjoa tukea ja rohkaisua, jos lapsi kamppailee keskittymisen kanssa, ja auta häntä löytämään sopivia strategioita keskittymisen parantamiseksi.
- Ole itse esimerkkinä: Näytä hyvää esimerkkiä omalla käyttäytymiselläsi. Rajoita omaa ruutuaikaasi ja osoita, miten voit keskittyä tehtäviisi ilman häiriötekijöitä.
- Hae tarvittaessa ammattiapua: Jos lapsi kamppailee vakavien keskittymisvaikeuksien kanssa, kääntykää tarvittaessa koulun, terveydenhuollon tai muun asiantuntijan puoleen. He voivat tarjota arvokasta tukea ja ohjausta tilanteen ratkaisemiseksi.
Nykyajan lapset ja nuoret ovat syntyneet älylaiteaikakaudelle. Millä tavalla moderni teknologiympäristö vaikuttaa kehittyviin aivoihin ja on vuorovaikutuksessa niiden kanssa? Voiko jatkuva somettaminen muuttaa aivoja? Ovatko lapset nykyään keskittymiskyvyttömiä? Pitäisikö pelaamista rajoittaa?
Näitä teemoja pohdittiin psykologian tohtori Mona Moisalan opastuksella Balanssi-tilaisuudessa 21.3.2024.
Mona Moisala on aivojen hyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii aivojen toimintaa ja kehittymistä sekä aivojen tiedonkäsittelykykyyn vaikuttavia tekijöitä. Aivotutkimusta käsittelevässä väitöskirjassaan hän tutkii muun muassa sitä, miten jatkuva monisuorittaminen ja pelaaminen vaikuttavat nuorten aivoihin ja keskittymiskykyyn. Moisala on kiinnostunut tietämään, miten aivomme sopeutuvat nyky-ympäristöön, jossa elämme jatkuvan informaation ja lisääntyneen kiireen tunnun kanssa.
