Kysyimme Lari Kotilaiselta, miksi tieto omasta kielestä on tärkeää kaikille suomen kieltä puhuville.
Kielitietoisuus on tärkeä osa myös koulujen opetuskokonaisuutta. On hyvä ymmärtää oman kielen merkitys eri tilanteissa, ymmärtää kielen toimintaa ja miksei myös tietää hiukan sanojen ja muotojen alkuperästä sekä niiden kehityskaaresta nykyiseen muotoonsa.
– Oman kielen ja sen historian tuntemus on vähän kuin tietäisi itsestään enemmän, sanoo Kotilainen. Jos opetuksessa on vielä mielenkiintoinen tarina taustalla, asiat kiinnostavat ja jäävät paremmin mieleen. Kielen historiassa minua itseäni kiehtoo esimerkiksi se, miten erilaiset sattumat ja kommervenkit ovat vaikuttaneet kielen syntyyn ja kehitykseen.
Suomen kielen historian osuus äidinkielen oppisisällöstä ei ole suuri, mutta se voi silti olla yläkoululaisellekin kiinnostavaa ja merkityksellistä. Niin kielen historiassa – kuin historiassa ylipäänsä – on paljon jännittävää ja hauskaa tietoa, kuten sanojen kehitys, miten sanat ovat muodostuneet ja mistä kielestä ne ovat lainautuneet.
– Yläkoululaiset tietävät jo paljon omasta kielestään ja heillä on oma kielimuotonsa hyvin hallussa. Tätä kielitaitoa ei pidä missään nimessä hukata, painottaa Kotilainen. On mielenkiintoista etsiä syitä sille, miten puhumme.
Kotilainen on myös yksi yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden Tekstitaituri-sarjamme tekijöistä. Sarjassa on pyritty tuomaan kielen historiaa kiinnostavaksi konkreettisten esimerkkien kautta. Esimerkiksi suomen sukukieli udmurtti voi kuulostaa kaukaiselta muinaisjäänteeltä, mutta sitä puhutaan tälläkin hetkellä Venäjällä.
– Murteet ja sukukielet eivät ole vain hassuja nimiä, vaan niitä käyttävät ihan tavalliset ihmiset, Kotilainen kertoo. Konkreettisten esimerkkien ja oikeiden ihmisten kautta kielen tausta ja monimuotoisuus voidaan tuoda lähemmäs oppilaita.
Yläkoulun opetuksessa toimii huumori
Tekstitaiturissa painotetaan kielitietoisuutta. Kielioppi ja oikeinkirjoitus ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta eivät kaikki kaikessa. Esimerkiksi suomen kielen astevaihtelut ja vokaaliharmonia ovat Kotilaisen mielestä erittäin mielenkiintoisia ilmiöitä, mutta eivät varmasti herätä intohimoja kaikissa oppilaissa.
– Opetuksessa ei pitäisi myöskään unohtaa huumoria. Hauskat sanat, sanamuunnokset ja sanaehdotukset jaksavat hymyilyttää, Kotilainen naurahtaa lopuksi.
Lue myös artikkelimme: Miten ysiluokkalaiset voisivat saada enemmän irti lukemisesta?
”Agricolan sanoja esimerkiksi karkausvuosi, perikato ja isänmaa. Myös luutarha hautausmaasta ja lustitarha paratiisista.”
Lari Kotilainen, 100 faktaa suomesta, Twitter
“Ennen suomen syntyä taakse jäivät sukukielet. Jotkut kauas. Sanotaan: suomi ja unkari yhtä erilaisia kuin ruotsi ja sanskrit.”
Lari Kotilainen,100 faktaa suomesta, Twitter
Poimi Larin lukuvinkit:
Lari Kotilainen on suomen kielen tutkija ja opettaja sekä kirjailija, joka on kirjoittanut mm. teoksen Suomensuojelija 2009. Häneltä on julkaissut kirjan Kielen elämä (2016), joka on suomen kielen pitkän historian kompakti elämäkerta.
