Alakoululaisten luku- ja kirjoitustaidon tilanteesta on syytä olla huolissaan. Konkariopettaja Milena Komulainen on 20 vuoden aikana nähnyt taitojen heikentyvän, mutta hänellä on konsteja lukuinnostuksen uudelleen löytämiseen.
– Maailmamme perustuu lukemiselle, ja siinä jää helposti ulkopuoliseksi, jos ei hahmota lukemaansa, sanoo Milena Komulainen.
Janakkalalaisen Tervakosken koulun opettaja Komulainen on ollut alakoulun opettajana yli 20 vuotta ja lähes yhtä kauan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalien tekijäryhmässä. Hän on opettajavuosinaan havainnut, että luku- ja kirjoitustaidoissa on otettu takapakkia.
– Kehityskaari on minusta huolestuttava. Kun 20 vuotta sitten oppilaat lähtivät yläkouluun, he osasivat hyvin pisteet, pilkut ja isot alkukirjaimet. Nyt näin ei välttämättä enää ole.
Suurena syynä tilanteeseen Komulainen pitää sitä, että lasten lukuharrastus on vähentynyt selvästi. Kirjaan ei tule tartuttua, kun pelejä ja muita nopeita huveja on kaikkialla. Monilla tämä johtaa myös oikeinkirjoituksen ongelmiin, koska useat kieleen liittyvät asiat jäävät vieraiksi.
Ääneen lukeminen kannattaa aina
Vaikka lukemiselle on tullut entistä enemmän kilpailevaa tekemistä, Komulainen on huomannut, että oppilaat pitävät yhä lukemisesta, kun he kerran pääsevät sen makuun. Lapsia pitää vain innostaa lukemaan aiempaa enemmän.
– Yritän herättää luokassani lukuintoa erilaisin keinoin. Luenkin oppilailleni mahdollisimman monipuolisia tekstejä ja tarinoita ääneen. En ole tavannut yhtään ryhmää, joka ei nauttisi siitä. Olen antanut sijaisillekin vinkin, että jos luokassa on rauhatonta, lue ääneen: lapset oikein jähmettyvät kuuntelemaan tarinaa.
Komulaisen mukaan ääneen lukeminen tasoittaa lukutaitojen eroja ja siten estää oppilaiden eriytymistä hyviin ja huonoihin lukijoihin. Lukemiselle on löydyttävä hetkiä, sillä se ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Lapset kehittyvät kuunnellessaan.
Oppilaiden tunteminen auttaa löytämään kaikille sopivaa lukemista
Opettajille on erityisen tärkeää tuntea oppilaansa ja näiden mieltymykset, jotta he voivat herättää innostuksen lukemiseen.
– Vieraassa luokassa on vaikea suositella kirjoja, jotka saisivat oppilaat innostumaan lukemisesta. Kun tunnen omat oppilaani ja muistan, kuka oli kiinnostunut seikkailukirjoista tai mistä kirjasta joku piti viimeksi, osaan suositella heille seuraavaksi sopivaa luettavaa. Oikeanlaisen aihepiirin lisäksi kirjan tason pitää olla sopiva. Kirja ei saa olla liian vaikeaa luettavaa, mutta ei myöskään liian helppolukuinen, Komulainen sanoo.
Kirjoitustaidon kohentamiseen Komulaisen lääke on etenkin oppilaiden kirjoittamien tarinoiden ääneen lukeminen luokassa. Se lisää oppilaiden mielissä tekstien arvoa. Ennen kaikkea kirjoittamisen perusta on kuitenkin monipuolinen kirjallisuuskokemus.
Komulainen painottaa, että luku- ja kirjoitustaito vaikuttaa suoraan oppilaiden tulevaisuuteen.
– Jos taitojen takapakki jatkuu samalla tavalla, lapset eriytyvät. Tulevaisuudessa meillä on ne lapset, jotka ymmärtävät lukemaansa, ja ne, jotka jäävät ulkopuolisiksi. Tämä kahtia jakautuminen pitää estää.
Innosta alakoululaisia lukemaan näillä Milena Komulaisen vinkeillä:
- Jo se, että oppilailla on kirjoja ympärillään, herättää kiinnostuksen tarttua niihin. Hanki siis luokkaan riittävästi erilaisia kirjoja ja käykää säännöllisesti kirjastossa tai kirjastoautolla.
- Kirjallisuustunneille kannattaa suunnitella kaikenlaista mielenkiintoista tekemistä, kuten näytelmiä, askartelua tai luokan sisustamista. Toisinaan voidaan vaikkapa rakentaa luokkaan majoja ja lukea niissä taskulampun valossa. Näin nekin oppilaat, jotka eivät nauti lukemisesta, saavat virikkeitä muusta tekemisestä kirjan ympärillä ja ryhtyvät odottamaan kirjallisuustunteja.
- Keskustelut kirjoista ovat tärkeitä, sillä ne antavat mahdollisuuden kuulla, mitä toiset ovat ajatelleet samasta tekstistä.
Milena Komulaisen kirjavinkit eritasoisille lukijoille
Vähemmän edistyneille lukijoille sopivat kuvakirjat ja kuvitetut lastenkirjat. Niissä kuvat houkuttelevat lukemaan tekstiä ja auttavat luetun ymmärtämisessä.
- Esimerkiksi Mauri Kunnaksen kirjat, Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä-sarja sekä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu-kirjat ovat hyviä vaihtoehtoja.
Eteville lukijoille sopivat pidemmät ja moniulotteisemmat tarinat.
- Sopivia ovat vaikkapa Tove Janssonin romaanit, Seita Parkkolan Viima tai Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet.
Monentasoisille lukijoille hyvä teos on Esko-Pekka Tiitisen Villapäät, joka on nopealukuinen ja viihdyttävä kirja, mutta ei lainkaan lapsellinen ylemmillekään alakoulun luokille.
