Opettajat ansaitsevat parhaat työvälineet.
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen esitti Sitran blogissa unelmansa yhteiskunnasta, jossa yksilölle kertyy ”osaamista, kyvykkyyksiä ja älykkyyttä viisaalla tavalla ja sujuvasti”. Tämä unelma perustuu ajatukseen maailmasta, jossa yksikään koululainen ei ole ongelmaoppilas eikä yhtäkään lasta kohdella tuomittuna heikkolahjaiseksi.
Visio on hieno. Se, mitä jäin itse pohtimaan, on digitaalisten oppimateriaalien funktio tässä yhtälössä. Pääjohtajan mukaan ihannetapauksessa ”oppimisanalytiikka tukee ja motivoi oppijaa hänen tarpeidensa mukaan sekä auttaa opettajaa ymmärtämään kunkin oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia ja tarpeita”.
Oppimisanalytiikka ei sinänsä ole mikään uusi keksintö. Suomalaisillakin kustantajilla oli jo vuosituhannen alkupuolella digitaalisia palveluita, jotka kerryttivät opettajalle oppimisanalytiikkaa. Edelläkävijäopettajat olivat jo silloin asiasta innostuneita. Kustantajat kuitenkin tuskailivat, sillä kyseiset palvelut eivät saaneet suurta suosiota ja opettajien enemmistö ei juurikaan niille lämmennyt. Sinänsä hienot sisällöt jäivät vaikeaselkoisen teknologian taakse.
Insinööritermeistä kohti helppokäyttöisyyttä
Helppokäyttöisyys on mielestäni yksi digitaalisen suunnittelun kulmakivistä. Itse asiassa jo sana oppimisanalytiikka kuulostaa insinööritieteelliseltä termiltä. Itse puhuisin mieluummin termistä datalla opettaminen, jonka ytimessä on se, että opettaja saa käyttöönsä olennaisen datan oppijan etenemisestä ja pystyy hyödyntämään tietoa oppijan arvioinnissa helpolla tavalla. Toinen puoli asiasta on datalla oppiminen. Myös oppija itse voi hyödyntää oppimisdataa oman oppimisensa seurannassa ja tavoitteiden saavuttamisessa.
Me testaamme näitä termejä käytännössä, kun lanseeraamme tänä vuonna peruskouluun uuden Ohjaamo-palvelun, jonka avulla opettajan on mahdollista seurata oppilaan edistymistä helposti. Ohjaamon käytön myötä opettajan ei tarvitse enää käyttää aikaa suoritusten kirjaamiseen tai tehtävien tarkistamiseen, vaan hän voi keskittyä työskentelytaitojen havainnoimiseen ja oppilaiden ohjaamiseen luokkahuoneessa. Opettaja voi seurata oppilaiden edistymistä sekä ryhmätasolla että yksilöllisesti.
Sujuva käyttökokemus mahdollistaa opetuksen kehittämisen
Toinen tärkeä näkökulma digitaalisessa suunnittelussa on yksinkertainen kirjautuminen, yksillä tunnuksilla. Jälleen asia, jonka merkitys on tiedostettu ja josta on puhuttu ainakin viimeiset kymmenen vuotta. Vasta nyt vuoden alussa voimaan astunut Koski-lainsäädäntö ja kansallinen mpass-tunnistautumisratkaisu mahdollistavat oppilaille ja opettajille sujuvan käyttökokemuksen eri digitaalisissa palveluissa.
Kymmenen vuotta sitten nämä asiat koskettivat vain murto-osaa opettajista, niitä, jotka olivat tietoteknisesti hyvin taitavia. Vuosi 2018 tullaan muistamaan siitä, että silloin moni opettaja huomasi, kuinka paljon digitaaliset palvelut auttoivat oman opetuksen kehittämisessä.
Hyviä uusia opetuskokemuksia vuodelle 2018 !
