Lääkehoidon käsikirja on uudistettu ja ajantasaistettu kauttaaltaan. Uudistuksessa on huomioitu opetussuunnitelman lisäksi yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan osaamisvaatimukset erityisesti lääkehoidon osa-alueelta. Lisäksi uudistuksessa on kiinnitetty huomiota sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeuteen ja päivitettyihin Käypä hoito -suosituksiin . Mukana on myös uutta tutkimustietoa lääkehoidon eri osa-alueista sekä uudet hoitosuositukset.

Lääkehoidon käsikirjaan on lisätty kokonaan uusi luku palliatiivisen ja saattohoidon lääkehoidosta. Tärkeä lisäys on myös Fimean julkaisemat kansallisen riskilääkeluettelon mukaiset riskilääkkeet, jotka on korostettu aineistossa STOP-merkillä.

‒ Lääkehoidon käsikirja on tuttu monelle, sillä sitä on julkaistu jo vuodesta 2010 alkaen. Lääkehoito kuitenkin kehittyy jatkuvasti, minkä vuoksi halusimme jälleen uudistaa käsikirjaa, kertovat oppikirjailijat Minna Taam-Ukkonen ja Susanna Saano.

Minna Taam-Ukkonen toimii koulutusjohtajana Pohjois-Savon hyvinvointialueella, ja hänen vastuulleen kuuluu täydennyskoulutuksien kautta myös lääkehoidon osaaminen. Lisäksi hän on toiminut opettajana ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa ja yliopistossa. Susanna Saano puolestaan on proviisorina Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja on väitellyt tohtoriksi farmasiasta. Lisäksi Saano tekee lääkehoidon koulutuksia ja lääkitysturvallisuustutkimusta.

STOP! Tieto riskilääkkeistä ja riskitilanteista luo yhteyden käytäntöön

Lääkehoidon käsikirjaan on tehty uudistus riskilääkkeiden ja -tilanteiden opettamiseen. Jatkossa ne on merkitty selkeällä STOP-merkillä, mikä kiinnittää opiskelijan huomion tärkeään asiaan. Esimerkkeinä käytetään aitoja lääkehoidon vaaratapahtumia, ja niistä käy ilmi, mihin toimiin vaaratapahtuma on johtanut ja millaisilla suojauksilla se olisi mahdollisesti pystytty välttämään.

‒ Näillä korostuksilla halutaan tuoda esiin lääkehoitoon liittyviä riskejä, jotta ne jäisivät erityisen hyvin opiskelijan muistiin käytännön tositilanteita varten. Esimerkiksi kaliumkloridi on riskilääke, jonka tiedetään edelleen aiheuttavan vaaratilanteita, Saano kertoo ja jatkaa:

‒ Opiskelijoita ei ole tarkoitus pelotella vaan auttaa heitä ymmärtämään, millaisissa ympäristöissä virheitä tai läheltä piti -tilanteita voi tulla.

Käsikirjassa on myös mukana tietoa sairaanhoitajien laajennetuista tehtävistä ja heidän lääkkeenmääräämisoikeutensa piiriin kuuluvista lääkkeistä. Tiedot ovat selkeissä taulukoissa.

Selkeä ulkoasu helpottaa oppimista

Uudistettuun Lääkehoidon käsikirjaan on lisätty oppimista tukevia elementtejä, jotka sujuvoittavat opiskelua.

Uudistuksessa on kiinnitetty huomiota käsikirjan ulkoasuun ja selkeyteen. Tekstiä on tiivistetty ja jäsennelty uudelleen esimerkiksi taulukoiden ja havainnollistavien kuvien avulla.

Jokaisessa luvussa perehdytään osaamistavoitteisiin, jotka perustuvat opetussuunnitelmaan. Tekstin oheen sijoitetut Tiesitkö?-elementit korostavat lukujen keskeisiä asioita, ja Osaatko?-kysymykset ohjaavat lukijan huomioin erityistä tarkkuutta vaativiin lääkkeisiin tai lääkehoidon tilanteisiin.

Oppimateriaalissa on runsaasti digitaalisia Arttu-sisältöjä, joihin opiskelija pääsee siirtymään helposti skannaamalla sivun maksuttoman Arttu-sovelluksen avulla. Artun kautta avautuvat niin videot, animaatiot, tehtävät kuin lisätekstit pohdintoihin. Lisäksi jokaisen luvun lopussa opiskelija ohjataan siirtymään SH-kertaus: Lääkehoito -materiaalin kertaustehtäviin.

‒ Lääkehoidon käsikirjaa tehdessämme olemme huomanneet, että niin oppiminen kuin koulutus muuttuvat. Myös oppimateriaalin on muututtava niiden mukana. Lääkehoidon käsikirja on nyt entistä monipuolisempi ja selkeämpi materiaali, Taam-Ukkonen tiivistää.