Nykyaikana lasten saatavilla on runsaasti mediaa ja erilaista informaatiota. Alakouluikäisen oppilaan voi olla vaikea tietää, mikä on oleellista ja oikeaa tietoa ja mikä ei.

– Koulussa käytettävä oppimateriaali on turvallinen tietolähde, jossa asiat kerrotaan oppilaan ikätaso huomioiden. Oppimateriaali muodostaa selkeän käsitteellisen rungon, jonka varaan myös opettaja voi luottaa opetuksessaan, kertoo pitkään oppikirjailijana toiminut dosentti ja opettajankouluttaja Hannele Cantell. Hän on myös tuttu ympäristöopin Kätkö-sarjan tekijäryhmästä.

Cantell kertoo, että aiheiden rajaaminen eri vuosiluokille vaatii rohkeutta, mutta on välttämätöntä. Ympäristöoppi sisältää viisi eri tiedonalaa, joiden välille on rakennettava tasapaino. Ympäristöopin opetussuunnitelmassa on olennaista myös se, että alkuopetukseen ja luokka-asteille 3–6 on omat tavoitteet.

– Opetussuunnitelma antaa meille oppikirjailijoille raamit teemojen käsittelyyn ja mahdollistaa jatkuvuuden luokalta toiselle. Kätkön kohdalla voi luottaa, että tiedot ja taidot karttuvat eri vuosiluokkien varrella.

Cantell korostaa, että aiheiden lisäksi myös oppimateriaalin tekstin ja kuvien on tuettava ikätasoisuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi Kätkön ilmastonmuutosta käsittelevissä luvuissa on erilainen teksti ja kuvat kolmannella luokalla kuin kuudennella.

– Ikätasoisuuden on elettävä ajassa ja huomioitava oppilaiden nykyhetken haasteet.

Opettajan työtä helpottavat tehtävävinkit, projektit ja pienemmät pohdintahetket ovat myös ikätasoisia, ja liittyvät oppilaan sen hetkiseen maailmaan. Opiskeltavaa aihetta käsitellään oppikirjan lisäksi aina myös opettajan materiaalissa, digiaineistoissa ja tehtäväkirjoissa.

Seksuaalikasvatus alkaa tunnetaitojen opettelusta

Yksi ikätasoisesti käsiteltävä ympäristöopin teema on seksuaalikasvatus. Kätkössä kokonaisuutta käsitellään ensimmäiseltä luokalta alkaen. Tällöin kyse ei ole vain kehosta vaan esimerkiksi tunnetaidoista.

– Seksuaalikasvatus on välillä nähty kapeasti ihmisen sukuelimiin, fyysisyyteen ja seksiin liittyvänä teemana. Kätkössä haluamme painottaa myös tunteista puhumista. Tunnekasvatus onkin ensimmäisellä luokalla tärkeässä roolissa, jotta oppilas oppii puhumaan suhteestaan omaan kehoonsa. Kaikki lähtee itsetunnon ja tunnetaitojen käsittelystä, ja se jatkuu ekaluokalta kuudennelle.

Cantell kertoo, että luokkien 3–6 sisältöjen suunnittelussa on huomioitu tarkkaan opettajien näkemys siitä, minkä tyyppiset seksuaalikasvatuksen käsitteet oppilaiden on mahdollista ymmärtää ja miten niitä tulisi käsitellä.

– Opettajan näkemyksillä on väliä, sillä he näkevät työssään, miten muuttuva yhteiskunta vaikuttaa lapsiin. Seksuaalikasvatuksessa se tarkoittaa sitä, että yhä nuorempien oppilaiden kanssa on käsiteltävä oikeutta omaan kehoon. Olennaista on myös, ettei ole vain yhtä seksuaalisuutta, vaan se on kokemuksellinen ja kulttuurillinenkin asia.

Seksuaalikasvatus on muutakin kuin sukuelimet

Kätkössä opetussuunnitelman mukainen ihmisen biologia käsitellään viidennellä luokalla, ja seksuaalisuuden moninaisuuteen perehdytään puolestaan kuudennen luokan oppimateriaalissa.

– Viidennellä luokalla seksuaalikasvatuksessa puhutaan enemmän murrosiästä, sukuelimistä ja lisääntymisestä. Sen sijaan esimerkiksi sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuutta ei tässä yhteydessä niin yksityiskohtaisesti tarkastella. Taustalla kuitenkin ovat jo ensimmäiseltä luokalta alkaneet tunnekasvatukseen pohjautuvat opit. Lisäksi materiaalissa viitataan tulevan kuudennen luokan sisältöön, jossa seksuaalisuudesta puhutaan syvällisemmin.

Kätkön kuudennen luokan oppimateriaalissa seksuaalikasvatusta käsitellään kattavasti Nuoruus-jaksossa, jossa huomiota saavat kasvavan nuoren identiteetin näkökulmasta muun muassa ihmissuhteet, mielihyvä, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus sekä näkökulmat yhdenvertaisuuteen.

Kätkön materiaalit opettajan tukena

Eri vuosiluokille tehtyyn jakoon ovat vaikuttaneet vahvasti opettajilta saadut toiveet: kuudennella luokalla oppilaat ovat valmiimpia puhumaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, kuten seksuaalisesta suuntautumisesta. Mikään ei kuitenkaan estä opettajaa laajentamasta aihepiirejä, jos oppilailla on intoa ja halua tietää enemmän jo viidennellä.

Seksuaalisuudesta puhumiseen oppilaiden kanssa vaikuttaa muun muassa luokan ryhmädynamiikka. Kätkössä on opettajalle runsaasti vinkkejä ja lisämateriaaleja siihen, miten aihetta voi tutkia tarkemmin. Lisäksi alan järjestöiltä ja tutkijoilta on pyydetty asiantuntijalausuntoja, joiden avulla uusimmat tiedot ja käsitteet on esitetty ikätasoisesti ja oikein.

– Oppilaat joutuvat kohtaamaan yhä useammin aiheita, joiden kohdalla joudutaan miettimään, miten asioista puhutaan. Tässä Kätkö auttaa kattavasti ymmärtämään vaikeitakin asioita, Cantell kertoo ja jatkaa:

– Omaa opettajankouluttajan, tutkijan ja opettajan taustaa peilaten sanoisin, että on turha olla huolissaan, että nykyisissä oppimateriaaleissa asioita olisi liian vähän. Jos aikuiset tietäisivät kaiken sen, mitä eri vuosiluokkien Kätköt sisältävät, maailmassa moni asia olisi paremmin. Jos kaikki Kätkön tekstit on luettu, on saatu hyvät tiedot elämään.