Kielikopla on suomen kielen ja kirjallisuuden sarja alakoulun luokille 3–6. Tekijäryhmään kuuluu neljä kokenutta opettajaa.
Kielikoplan tekijäryhmään kuuluvat Matti Ryhänen, Lotta Ilmasti, Mika Laurila ja Marjo Siter.
Matti Ryhänen
Toimin luokanopettajana Oulussa Pohjois-Ritaharjun koulussa, ja opetan tällä hetkellä kolmasluokkalaisia. 19 vuoden aikana opettajakokemusta on kertynyt kaikilta luokka-asteilta 1–6. Myös oppimateriaalien tekemisestä minulla on jo entuudestaan kokemusta, sillä olen yksi Ystävien aapisen ja lukukirjan tekijöistä.
Lähdin mukaan Kielikoplan tekijäryhmään, koska on kiinnostavaa kehittää oppimateriaalia, jonka avulla oppilas innostuu, motivoituu ja kiinnostuu suomen kielestä ja kirjallisuudesta, ja joka herättää oppilaassa lukuinnon ja positiivisen asenteen lukemista ja kirjoittamista kohtaan. On hienoa luoda oppimateriaalia, joka vahvistaa oppilaan laaja-alaisia taitoja, herättää hänen uteliaisuutensa ja innostaa oppimaan uutta. Yhtä tärkeää on huomioida opettajan tarpeet. Monipuolinen materiaali on päivittäin opettajan tukena, hyödyntää yhteisöllisiä työskentelytapoja ja luo kiireettömän oppimisympäristön.
Mielestäni yhdessä ajattelemalla ja tekemällä voi oppia mitä vain, ylittää jopa oma potentiaalinsa. Parhaat ideat ovat vielä keksimättä! Opettajana hienointa on nähdä, kun yhteinen oppimisen flow käynnistyy. Silloin voi syntyä jotain ennennäkemätöntä.
Marjo Siter
Olen toiminut opettajana Tampereella yhteensä 18 vuotta. Luokanopettajana olen opettanut kaikkia aineita luokilla 1–6, kymmenen viimeistä vuotta täysinklusiivisessa yhteistoimintaluokassa. Olen toiminut S2-opettajana ja laaja-alaisena erityisopettajana äidinkielessä ja kirjallisuudessa, ja lisäksi kouluttanut opettajia alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikassa Tampereen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Syksystä 2023 alkaen olen työskennellyt Jyväskylän yliopiston luokanopettajien aikuiskoulutuksessa. Oppikirjatyötä olen tehnyt vuodesta 2003 alkaen.
Kielikoplan tekijäksi lähdin asian tärkeyden vuoksi. Suomen kieli ja kirjallisuus on niin paljon muutakin kuin oppiaine: se on ihmisyyden keskeinen ilmiö. Kielen avulla liitymme muihin ihmisiin, sillä vuorovaikutus on ihmisen ydintaito. Lukeminen, kirjoittaminen ja kielen tarkasteleminen kehittävät kaikki ajattelua. Yhdessä olemme enemmän ja ajattelemme laajemmin ja syvemmin, mikä on tulevaisuuden kannalta keskeistä.
Minulla on ollut opettajana pitkään kaksi mottoa: “Kukan kasvua ei voi nopeuttaa pihdeillä vetämällä” ja “Hyppy syvään päähän kannattaa yllättävän usein”. Oppia voi monella tavalla. Rohkaisen kaikkia hyväksymään oman tapansa ja oman tahtinsa oppia, sillä kenenkään tapa ei ole väärä tai huonompi kuin jonkun toisen. Minusta on hienoa nähdä, kun oma tapa oppia löytyy. Silloin uskaltaa myös hypätä epämukavuusalueille ja olla utelias. Parhaimmillaan se johtaa luovaan ajatteluun.
Mika Laurila
Toimin luokanopettajana Porvoossa yhteensä 13 vuotta. Tuohon ajanjaksoon mahtuu vuosia pienessä kyläkoulussa yhdysluokan opettajana, suuressa yhtenäiskoulussa luokan-, liikunnan- ja käsitöiden opettajana sekä keskikokoisessa alakoulussa samanaikaisopettajana joustavan opetusryhmän oppilaiden ja S2-oppilaiden kanssa. Viimeisen kahden vuoden ajan olen toiminut uutistoimittajana sanomalehti Uusimaassa. Oppimateriaaleja olen ollut tekemässä vuodesta 2009.
Uskon vahvasti siihen, että sanavarasto, kielenkäyttö eri muodoissaan ja niiden antama taito ilmaista itseä vähentää maailmasta väärinymmärrystä, antaa mahdollisuuden jakaa hyviä asioita ja purkaa ajoissa ikäviä asioita.
Mottoni on “Voita tämä päivä”. Koskaan ei saa liikaa miettiä sitä, minkä eilen olisi voinut tehdä paremmin tai mikä huomenna voisi mennä pieleen. Elämä on preesens, ja siksi sanassa “nyt” on enemmän voimaa kuin kaikissa imperfektiin taivutetuissa verbeissä yhteensä.
Kannustan lukemaan sanomalla “Lue tarinaa, älä kirjaa”. Kirja on vain väline, teksti pelkkä työkalu. Siinä vaiheessa, kun huomaa kantavansa kansien välissä runojen tunteita, keltavästäräkin muuttoreittiä, seikkailun jännitystä tai taikatiikerin siipiä, on oppinut lukemisesta ja kirjallisuudesta jo melko paljon. Sen tunteen oppiminen on yksi hienoimmista asioista, jonka ihminen voi oppia. On opettajan etuoikeus olla läsnä, kun lapsi tämän oivaltaa.
Lotta Ilmasti
Työskentelen Turun perusopetuksessa S2-opettajana vuosiluokilla 1–9. Omaa kohderyhmääni ovat tällä hetkellä juuri valmistavasta opetuksesta siirtyneet oppilaat.
Olen työskennellyt oppikirjailijana Sanoma Prolla vuodesta 2018. Aiemmin olen tehnyt S2-materiaalia, ja minua kiinnostaa äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien välinen samankaltaisuus ja toisaalta ero. Halusin lähteä mukaan tekemään materiaalia, joka toimisi myös kannustimena oppimäärän vaihtoon yhteisöllisyyden ja vuorovaikutustaitojen tukemisen kautta.
Lukutaidon heikkeneminen huolestuttaa ilmiönä, ja haluan oppikirjailijana yrittää parhaani, jotta lukeminen ja lukutaito nousevat taas arvoonsa. Heikko lukutaito ja sen seuraamukset kokonaisvaltaisessa oppimisessa koskettavat kaikkia suomen kielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien opiskelijoita.
Olen pedagogiselta näkemykseltäni ennen kaikkea funktionaalinen. Oppimateriaalin tulee tulla lähelle oppilaan arkea, jotta oppilas voi kokea samaistumisen tunnetta ja ymmärtää oppimisen merkityksen. Hienoimpia hetkiä on, kun oppilas osaa ottaa käyttöön opittuja asioita, esimerkiksi kirjoittaa tekstilajin mukaisen tekstin tai toimii hienosti vuorovaikutustilanteessa.