Turvallisen lääkehoidon perusteet on perusteos, jonka on tärkeä olla kaikkien lähihoitajien saatavilla niin opiskeluaikana kuin sen jälkeenkin.
Lääkehoidon viimeisimmät tiedot lähihoitajien lääkehoidon perusteokseen ovat taas tarjolla, kun terveystieteiden maisteri Minna Taam-Ukkonen ja farmasian tohtori Susanna Saano ovat uudistaneet suositun oppimateriaalin. Taam-Ukkonen toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan ylihoitajana ja Saano samassa sairaalassa proviisorina. Heillä molemmilla on usean vuosikymmenen kokemus lääkehoidosta niin toteuttajina, kouluttajina kuin turvallisen lääkehoidon edistäjinä.
Lääkehoidon osaaminen on ammattitaidon ytimessä
Lähihoitajien rooli lääkehoidon toteuttajina on merkittävä, ja se tulee Saanon mukaan tulevaisuudessa mitä todennäköisemmin vain kasvamaan. Samaan aikaan lähihoitajan työ muuttuu entistä vastuullisemmaksi. Alan yleisimmät ja vakavimmat hoitovirheet tapahtuvat juuri lääkehoidossa.
– Siksi oppimateriaalin roolikin korostuu: sen on oltava ajan tasalla ja kaikkien opiskelijoiden käytössä, Saano toteaa.
Uudistetussa oppimateriaalissa lääkehoidon käytännön työtä tehdään näkyväksi muun muassa uusien Vaaratapahtumat-elementtien avulla. Vaaratapahtumia on jokaisessa luvussa, ja niihin on koottu aitoja tilanteita, joissa lääkehoidossa on tapahtunut läheltä piti- tai haittatapahtuma. Opettajan materiaalista löytyvät puolestaan vastaukset siihen, miten vaaratilanteilta olisi voitu välttää. Vaaratapahtumia on hyvä käydä läpi opiskelijoiden kanssa lähiopetuksessa ja pohtia esimerkiksi ryhmässä, miten lähihoitaja voi osaamisellaan vaikuttaa lääkitysturvallisuuteen.
Materiaali koostuu kahdesta osasta
Oppimateriaalin ensimmäisessä osassa rakennetaan ammatillista polkua ja käydään läpi perusasiat lääkehoidosta.
– Siellä käydään läpi esimerkiksi lähihoitajan tehtävät lääkehoidossa, osaamisen ylläpitäminen ja osaamisen varmistaminen. Niiden ymmärtäminen on kaiken perusta, Saano painottaa.
Lisäksi opitaan tärkeitä tietoja koko lääkehoitoprosessista: lääkkeiden käsittelyyn liittyviä perusasioita, millaisia erilaisia lääkemuotoja on olemassa, miten lääke kulkeutuu elimistössä ja miten toimitaan, jos kaikki ei mene niin kuin on suunniteltu.
– Siellä opitaan esimerkiksi, mitä eroa on, jos lääke annetaan suun kautta tai injektiona ihon alle, tai miksi samasta lääkkeestä voidaan joutua antamaan paljon isompi annos suun kautta kuin vaikka inhalaationa keuhkoihin. Yhtä tärkeää on tietää, mistä voi hakea luotettavaa tietoa lääkkeistä, Saano luettelee.
Materiaalin toista osaa voidaan hyödyntää opintojen eri vaiheissa, kun opiskellaan erilaisia sairauksia ja niiden hoitoa.
– Se toimii erittäin hyvin myös harjoittelun tukena ja vielä työelämässä hakuteoksena, jos lähihoitaja siirtyy hoitamaan erityyppisiä potilaita tai asiakkaita, Saano kiteyttää.
Motivointiin on panostettu erityisesti
Uudistettuun materiaaliin on tuotu puhekuplien lisäksi dialogeja, joissa tuodaan esiin kulloinkin käsiteltävän aiheen keskeisiä kohtia.
– Ajatuksena on motivoida lukijaa ja toisaalta tuoda näkyväksi lähihoitajan tärkeä rooli. Kirjan suurimpana uudistuksena ovat käytännön työelämästä tuodut esimerkit lääkehoidon vaaratapahtumista. Ne varmasti myös motivoivat opiskelijaa, koska niiden avulla opiskelija näkee, miten hän voi osaamisellaan ja työllään edistää turvallisen lääkehoidon toteutumista, Saano toteaa.
Yksilöllinen oppiminen on huomioitu oppimateriaalissa monin eri tavoin. Esimerkiksi tärkeitä termejä harjoitellaan kääntökorttien avulla, ja ne toimivat erityisesti S2-opetuksessa. Uuteen teokseen on myös lisätty tehtäviä, ja kaikkiin tehtäviin on saatavana mallivastukset.
– Joitain asioita on kuvattu tarkemmin, jotta erilaisten oppijoiden olisi helpompi oppia. Esimerkkeinä tästä ovat lääkemerkintöjen lukeminen ja lääkkeen ottaminen ampullista ja lagenulasta, Saano kuvailee.
Oppimateriaaliin on myös lisätty esimerkkejä lääkehoidon toteuttamisesta erilaisissa ympäristöissä. Erityisesti lähihoitajan rooleihin liittyvien tehtävien mallivastaukset auttavat hahmottamaan omaa roolia ja tehtäviä. Uutena sisältönä kirjan toisessa osassa on myös lääkehoito saattohoidossa. Lisäksi kaikkien lukujen lopussa on Opi työelämässä -osio, jossa on harjoittelujaksoilla suoritettavia tehtäviä.
– Näiden avulla lähihoitaja voi tuoda työssäoppimisjaksolla esiin omaa osaamistaan ja soveltaa teoriatietoa käytäntöön, Saano kertoo.
Esimerkkejä käytännön työhön
- Käsihygienia.
Aiheen tueksi löytyy mm. video ja havainnollinen kuva siitä, missä vaiheessa käsien desinfiointi on tärkeää. - Injektioiden anto ihon alle ja lihakseen.
Injektion valmistelu ja anto sekä ihon alle että lihakseen havainnollistetaan videoiden avulla. Lisäksi opiskellaan erilaisia pistotekniikoita ja mitä niissä tulee ottaa huomioon. - Lääkkeen jako potilas- tai asiakaskohtaisiin annoksiin.
Vaikka yksikössä olisikin käytössä annosjakelu, lääkkeen jako annoksiin tulee osata tehdä oikeaoppisesti. Myös tämän aiheen opiskelun tukena on video.