Kysymyksiin vastaa Perniön yhteiskoulusta biologian ja maantiedon lehtori Rita Keskitalo, joka on yksi yläkoulun Koodi– ja Geoidi-sarjojen tekijöistä.

– Oppilailla on paljon vapautta valita, minkälaisia tehtäviä tehdään ja miten, yksin vai ryhmässä. Kuitenkin tavoitteena on aina yhteisöllisyys. Myös tieto- ja viestintätekniikkaa pyritään hyödyntämään niin paljon kuin mahdollista. Puhelimet, tabletit ja tietokoneet ovat tärkeä osa opetusta, Keskitalo kertoo.

Mitä etua saavutetaan ryhmässä toimimisesta?

Nykyään tunneilla työskennellään ryhmissä jatkuvan keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta. Palaute ei kulje vain opettajalta oppilaille vaan myös toiseen suuntaan. Näin oppiminen ja opetus kehittyvät oppilaiden, opetusryhmän, opettajan persoonan sekä opiskeltavien sisältöjen ja taitojen mukaan.

Ryhmässä tekemisessä syntyy myös ongelmia: dynamiikka ei aina toimi. Kun näitä väistämättömiä ongelmia tulee, niitä käsitellään ja ratkotaan yhdessä. Näin opitaan ratkaisemaan ristiriitatilanteita ja jatkamaan eteenpäin.

– Periaate on, että periksi ei anneta. Ongelmat käsitellään eikä heti vaihdeta ryhmää. Eihän työmaailmassakaan tuosta vaan vaihdeta työpaikkaa, jos siellä ilmenee ongelmia, Keskitalo vertaa.

Pitääkö opettajan aina tarkistaa kokeet?

Toisenlaiset kokeet kuuluvat uusiin, hyviksi havaittuihin oppimistapoihin. Lähtökohta kokeessa on vanhanmallinen, eli koe tehdään niin kuin ennenkin. Mutta sitten toimintamalli muuttuu. Koe tarkistetaan itse ja samalla opitaan, mikä meni väärin. Kyseessä on sekä arviointi- että oppimistilanne, jossa opettaja on paikalla ohjaamassa koevastausten täydentämistä.

– Tällaisessa toimintatavassa oppilas näkee, mitä osaa ja mitä ei. Lisäksi hän pystyy arvioimaan omaa osaamistaan. Kokeen saa myös uusia vaikka suullisesti, jos oppilas haluaa parantaa arvosanaansa.

– Opetussuunnitelman mukaan oppilaan pitäisi itse osata arvioida omaa osaamistaan. Suuri osa oppilaista tarvitsee kuitenkin ohjausta ja tukea itsearviointiin. Jos oppilas haluaa antaa itselleen arvosanaksi kahdeksan ja kysyn miksi, sitä ei osata perustella. Kun sitten ryhdymme yhdessä miettimään, mitä oppilas oikeasti osaa ja mitä ei, syntyy ymmärrys. Oppilas hoksaa, ettei hän ehkä voikaan antaa itselleen tätä arvosanaa perustellusti, Keskitalo kertoo.

Valinnanvapaus motivoi oppilaita

Uudenlainen opettaminen yleistyy varmasti, ja sen kulmakivenä on oppilaiden motivoiminen valinnanvapauden kautta. Omaan oppimistapaan vaikuttaminen synnyttää oppilaassa positiivista suhtautumista opiskeluun. Kysymyksessä on vahvasti taitojen eikä yksittäisten sisältöjen opettaminen.

– Itseohjautuvuus, itsesäätely ja sinnikkyys ovat suurimmat taidot, joita haluan opettaa. Vaikka olisi vaikeuksia, ne voidaan voittaa. Työn tekeminen ja siitä nauttiminen ovat keskiössä. Oppiminen ei ole aina helppoa eikä hauskaa. Mutta kun oppilas kokee, että työnteko tuottaa tulosta, oppimisesta voi tulla mielekästä ‒ ja siihen voi jäädä myös koukkuun.

Myönteisessä palautteessa on voimaa

– Pyrin antamaan päivittäin palautetta Wilman kautta tai henkilökohtaisesti. Välillä syntyy tähtihetkiä, ja etenkin heikommin motivoituneiden oppilaiden kohdalla onnistuminen tuntuu erityisen hyvältä. Sen avulla omakin motivaatio pysyy yllä. Yhtä lailla on hienoa nähdä, kuinka lahjakkaimmat oppilaat voivat toteuttaa itseään ja kehittää taitojaan vielä paremmiksi.