Taloustutkimuksen Sanoma Prolle teettämän kyselyn mukaan 62 % prosenttia lukio-opiskelijoista haluaisi käyttää rinnakkain painettuja ja digitaalisia oppikirjoja. Tämän allekirjoittaa myös Kauniaisten lukiossa business-linjalla opiskeleva Emilia Helin. Hänelle on tärkeää, että opiskeluissa voi yhdistää monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja.

Paras tilanne on sellainen, jossa digi- ja printtikirjojen käytössä on vaihtelua eri aineiden kesken. Silloin opiskelu ei tunnu niin raskaalta, Helin sanoo.

Taloustutkimuksen kyselyssä nousi esiin painettujen ja digitaalisten oppikirjojen erilaiset vahvuudet sekä se, missä aineissa opiskelijat suosivat näiden rinnakkaista käyttöä.

Lukiolaisten preferenssi materiaalista. Taloustutkimus / 2020

Abivuoden aloittava Helin kertoo, että esimerkiksi matematiikassa hybridikäyttö on hänelle mieluisin:

– Laskuja tehdessä tarvitsee erilaisia tiedostoja, MAOLia ja laskinta, mutta itse tehtävään on vaikea keskittyä, jos ei ole konkreettista kirjaa edessään. Olen myös huomannut, että muistan kaavat paremmin, jos kirjaan ne ylös paperille. Pelkältä näytöltä kaavat eivät meinaa jäädä päähäni. Toisaalta taas jos digikirjasta näkee oikeat ratkaisut, helpottaa se itsenäistä opiskelua huomattavasti.

Painettu oppikirja valitaan usein reaaliaineiden kursseille

Lukiolaisten mielestä perinteiset painetut kirjat sopivat parhaiten etenkin opiskeltavien kokonaisuuksien hahmottamiseen, uuden asian opiskeluun, kokeisiin valmistautumiseen ja pitkien tekstien lukemiseen. Printtikirjaa kaivataankin usein reaaliaineiden opiskelussa. Samoja havaintoja on tehnyt myös Helin.

– Minulle on tärkeää saada lukea pitkiä tekstejä, esimerkiksi psykologian opinnoissa, juuri painetusta kirjasta. Silloin pystyn keskittymään tekstiin paremmin. Näytöltä lukeminen on raskasta ja siihen kyllästyy helpommin. Saan myös päänsärkyä, jos joudun koko päivän tuijottamaan näyttöä. Siksikin vaihtelu digi- ja printtikirjojen välillä on parasta, Helin painottaa.

Digikirjojen vahvuutena ääni- ja videomateriaalit, tiedonhaku sekä tehtävät

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan opiskelijat suosivat digikirjaa etenkin vieraiden kielten ja äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa. Helin on samaa mieltä, mutta lisäisi listaan yksittäisten kurssien opiskelun, jolloin digitaalisen kirjan ostamisen ja kuljettamisen helppous korostuu. Helinillä on myös kahden lukiovuoden jälkeen vahva näkemys siitä, miksi digikirja on yllä mainituissa aineissa vahvimmillaan.

– Kielissä tehtävien tekeminen on todella paljon nopeampaa, jos käytössä on digikirja.
Samoin uusien sanojen oppiminen on helpompaa, jos voi kuunnella kappaleet ja oikean ääntämisen uudestaan kotona. Haastatteluvideot ovat myös hyviä: niistä näkee, miten ihmisten suut liikkuvat, kun he puhuvat. Se tekee vieraan kielen opiskelusta autenttisempaa, Helin kuvailee.

Myös äidinkielen ja kirjallisuuden opinnoissa nopeus nousee digikirjaa kuvaavaksi vahvuudeksi.

– Äikässä edetään kovaa vauhtia ja tehdään paljon tehtäviä, jotka on mielestäni helpompi sekä nopeampi tehdä digikirjan kanssa. Kirjoitan artikkelit ja esseet mieluiten koneella suoraan digikirjaan, silloin ei tarvitse erikseen availla docseja. Lisäksi digikirjan vahvuus on siinä, että sieltä on helppo napata tekstinpätkiä, joita haluan siteerata omassa tekstissäni. Käsin kaikki tämä olisi paljon työläämpää, Helin selventää.

Helin nostaa esiin myös digikirjan kuunteluominaisuuden, joka tuo kaivattua vaihtelua lukemiselle.

– Välillä on ihana vain kuunnella kirjasta katkelmia tai novelleja, ja joskus opekin laittaa niitä soimaan. Kuunnellaan sitten luokassa kaikki yhdessä, se luo rauhallista tunnelmaa, hän kertoo.

Helin on huomannut, kuinka digikirjojen suosio on lukiovuosien aikana lisääntynyt, mutta silti hän kaipaa usein printtikirjaa digitaalisen ohelle.

– Olen itse ostanut esimerkiksi juuri matemaattisissa aineissa printtikirjan digimateriaalien tueksi, näiden yhdistelmällä saan mielestäni parhaat oppimistulokset, hän tiivistää.

Tutustu Sanoma Pron lukion painettuihin ja digitaalisiin oppimateriaaleihin »

Julkaistu 8/2021.