Ei liian helppoa, eikä liian vaikeaa. Lukion B1-ruotsin Effekt motivoi opiskelemaan kieltä, koska sarjan sisällöt ja oppimateriaalit ovat räätälöitävissä opiskelijan omalle tasolle sopivaksi. Hyvät arvosanat ovat kaikkien saavutettavissa.
Ruotsi on ollut vapaaehtoinen aine ylioppilaskirjoituksissa vuodesta 2005 alkaen. Valtakunnallisella tasolla B1-ruotsin ylioppilaskokeen suorittavia on noin 50 prosenttia abiturienteista, mutta luku vaihtelee kouluittain ja paikkakunnittain.
Effekt-sarjan tekijöihin kuuluvat Olli-Pekka Salo, Katja Kurki ja Anna-Maija Mäkinen pohtivat suunnittelupäivän lomassa, että yleisellä tasolla ruotsin opiskeluun ja sen kirjoittamiseen suhtaudutaan hyvin ja opiskelijat kokevat sen opiskelun jopa kannustavaksi. Tekijöiden mukaan motivaation suhteen eniten työtä on lukion aloittavien kanssa.
– Osa opiskelijoista ajattelee, että he pärjäävät pelkällä englannilla tulevaisuudessa. Osa taas ei panosta ruotsin opiskeluun yläkoulun puolella, koska kaveritkaan eivät jaksa opiskella sitä, Mäkinen kertoo.
Mahdollisuus uuteen alkuun
Lukion Effekt-sarjan suunnitteluvaiheessa nousi esiin huoli ruotsin perusopetuksen uudesta tuntijaosta. Yhdeksännellä luokalla ei enää välttämättä ole ruotsin opetusta, jolloin lukioon jatkaville opiskelijoille voi tulla vuoden tauko kielen opiskelussa.
– Tällaisissa tapauksissa motivaatio ja kielitaito voivat laskea merkittävästi ennen lukion alkua. Siksi Effekt-sarja huomioi tasoerot heti lukion alussa. Vaikka opiskelija olisi pärjännyt yläkoulussa heikosti, lukiossa hän voi aloittaa ruotsin puhtaalta pöydältä, Kurki sanoo.
Effekt-sarja mahdollistaa jokaisen opiskelijan etenemisen omalla tasollaan. Innostavuus ja motivointi toimivat sarjassa oppimisen lähtökohtina.
– Ruotsin opiskelussa on tärkeää luoda mahdollisuus onnistumiseen kaikille. Opiskelija motivoituu, kun hän huomaa osaavansa kieltä. Tilanne on toinen, jos seinä tulee jatkuvasti vastaan, Salo kertoo.
Effekt-sarjan vahvuutena ovat kattavat materiaalit. Sarja mahdollistaa opiskelujen aloittamisen perusteista, mutta lahjakkaille opiskelijoille on ylöspäin eriyttävää materiaalia. Kaikkiin tehtäviin on merkitty taitotasot helpottamaan sopivien tehtävien valintaa.
Opiskelijan tason selvittämisessä kannattaa hyödyntää Kieliprofiilin alkutestejä. Kieliprofiili-tuote sisältyy automaattisesti kaikkiin Sanoma Pron vieraiden kielten sarjoihin.
Eriyttävät materiaalit valmiina kaikkiin tilanteisiin
Digitaalisuus mahdollistaa sen, että materiaalia voi olla todella paljon. Koska Effekt on painetun ja digikirjan hybridimalli, opettaja voi räätälöidä laajasta materiaalista oman näköisensä kokonaisuuden opiskelijoilleen tai antaa tietyille opiskelijoille itsenäisiä ylös- tai alaspäin eriyttäviä tehtäviä.
– Mietimme, miten voimme monipuolistaa ja toiminnallistaa oppimateriaalia. Päädyimme poimimaan parhaat opit opettajan työstä vuosien varrelta. Nyt ajatus opiskelijan kehittymisestä ja eteneminen haasteiden tunnistamisesta soveltamiseen on johdonmukainen kokonaisuus, Salo kertoo.
Oppimateriaalissa hyödynnetään runsaasti visuaalista kerrontaa, joka on nuorille tuttua. Esimerkiksi kielioppi on myös videoina. Perinteisten tehtävätyyppien lisäksi sarjassa on luovia toiminnallisia ja aktivoivia tehtäviä. Opettajan materiaalissa on erityisen paljon tukimateriaalia.
– Sen lisäksi, että erilaisille oppijoille löytyy motivoivaa materiaalia, myös erilaiset opettajat on huomioitu. Opettajan aineistosta löytyy sisältöjä ja tukea sekä perinteistä opetustapaa suosiville että kokeilunhaluisemmille opettajille, Kurki kertoo.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Sisältöjen aiheet samastuttavia
Effektin sisältöjen aiheet ovat lähellä opiskelijoiden omaa elämää. Teksteissä esiintyy pääasiassa lukioikäisiä nuoria, joihin opiskelijoiden on helppo samastua. Tekstilajit ja sisällöt ovat erityylisiä aina matkabloggaajan vinkeistä juhlien menuehdotuksiin. Mukana on kaikkia sukupuolia kiinnostavia aiheita.
– Sisällöissä esiintyy oikeasti olemassa olevia aitoja ihmisiä, kuten vloggaajia, joista opiskelija voi halutessaan etsiä lisätietoa netistä. Myös sarjan ammattikirjoittajat ovat natiiveja, Kurki kertoo.
– Kuuntelemme opiskelijoita herkällä korvalla aihevalintojen suhteen. Nykyään lukiolaisilla on kiinnostuksen kohteita laidasta laitaan, eikä mikään tietty aihe kiinnosta välttämättä kaikkia. Tämän vuoksi tekstien aihealueet käsittelevät pikemminkin ilmiöitä kuin pelkästään yhtä tiettyä asiaa, Mäkinen sanoo.
Käytä kieltä – edes neljä minuuttia päivässä
Vaikka ruotsi on toinen kotimainen kielemme, siihen ei välttämättä törmää päivittäin, toisin kuin englannin kieleen. Ruotsin taitojen ylläpito ja kehittäminen onnistuu kuitenkin yllättävän pienelläkin vaivalla.
– Kannustan opiskelijoita hakeutumaan tietoisesti ruotsin pariin. Verkosta löytyy helposti ruotsinkielisiä uutisia, tekstejä, musiikkia ja elokuvia ja somesta mielenkiintoisia persoonia, Olli-Pekka Salo neuvoo.
– Kun opiskelija löytää innostavaa sisältöä, kielitaito kasvaa kuin huomaamatta, ja kun sisältöjä kuluttaa säännöllisesti, osaaminen lisääntyy myös ylioppilaskoetta ajatellen, Katja Kurki tiivistää.
Samaa mieltä on Anna-Maija Mäkinen:
– Ruotsin taitoa kannattaa ajatella pitkälle tulevaisuuteen. Hyvällä kielitaidolla voi erottua esimerkiksi työnhaussa. Laaja kielitaito ei mene koskaan hukkaan.
Julkaistu 8/2021.
