Ensimmäisen opettajavuoden jälkeen Oksanen pähkäili kesälomallaan, miten voisi opettaa englannin kieltä jotenkin toisin. Hän oli huomannut, että hänen tahtinsa sopi vain osalle oppilaista, kun taas toisilla oli vaikeuksia pysyä mukana. Kesän aikana hän tutustui opetusalan uudistajan Pekka Peuran ajatuksiin ja mietti, onko kielissä käytetty vastaavaa yksilöllisen oppimisen opetusmallia kuin esimerkiksi matematiikassa. Oksanen kävi kesällä hakemassa ideoita koulutuksesta ja etsi netistä muiden kieltenopettajien vinkkejä. Siitä se ajatus lähti.

Oppilas valitsee omalle oppimiselle tavoitteet

Oksanen kehitti englannin kieleen kolmiportaisen yksilöllisen oppimisen opetusmallin yhdessä kollegansa Kati Karhun kanssa. Polku sisältää kolme eri tasoa: survivor, standard ja specialist, joista oppilas voi valita itselleen sopivimman. Alin survivor-taso tähtää arvosanaan 5–6 ja sisältää perustason välttävät taidot. Keskitaso taas tähtää arvosanaan 7–8 ja korkein taso arvosanaan 9–10. Ylimmän tason valinneet tekevät jo soveltavia tehtäviä ja omaa kielen tuottamista.

Opinpolut nojaavat vahvasti On the Go -materiaalin tehtäviin. Oksanen käyttää On the Go -materiaalin lisäksi jonkin verran eriyttävää lisämateriaalia, kuten videoita ja artikkeleita.  Kaikki kolme polkua sisältävät oman tason tehtävien lisäksi kaikille yhteisiä tehtäviä. On the Go -sarjan materiaali on jaettu unit-osioihin. Oksanen on luonut jokaiselle osiolle oman polkupaketin ja painotuksen.

– Jokaiseen jaksoon on laadittu omat opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Jokainen oppilas miettii oman tavoitteensa jakson alussa, mutta sen voi tarvittaessa muuttaa jakson edetessä, jos haluaa. Uskon, että tämä lieventää stressiä niiltä lapsilta, joille kielten oppiminen on vaikeaa, Oksanen sanoo. – Nykyisin eriyttäminen ylös- ja alaspäin työllistää opettajia aika lailla, joten polkutyöskentely tarjoaa siihen ratkaisuja ja lievittää myös open stressiä, hän jatkaa.

Oksanen on huomannut, että toiset opiskelijat tarvitsevat enemmän open ohjausta omien tavoitteiden asettamisessa kuin toiset. Sen vuoksi hänestä on hyvä, että opettaja ohjaa ja auttaa oppilaita sopivan tason valitsemisessa erityisesti alussa.

Jakson tavoitteet auttavat arvioinnissa

Välillä jakson painotus on kuullun ymmärtämisessä, välillä kirjallisissa tehtävissä ja joskus suullisessa tuottamisessa. Jakson näyttösuoritus perustuu jakson painotukseen. Arviointi ei eroa mitenkään tavallisesta arvioinnista.

­­– Edelleen opettaja päättää itse, mitä jakson jälkeen testaa. Jakson tavoitteet auttavat arvioinnissa. Jos olemme harjoitelleet kuullun ymmärtämistä, on jakson lopussa laajempi kuullun ymmärtämisen koe. Jakso arvioidaan kokeen, ryhmätyön tai suullisen harjoituksen kautta. Esimerkiksi alimmalla tasolla osataan tunnistaa sanastoon liittyviä sanoja. Seuraavalla tasolla osataan sanastoa laajemmin. Tavoitteet perustuvat jakson viitekehykseen, ja ne ovat jokaiselle vuosiluokalle omat. Arvioin tämän lisäksi erikseen tuntityöskentelyn, johon kuuluu tehtävät ja niiden tarkistus. Tyylejä on varmasti niin monta kuin on opettajaa, Oksanen kertoo.

Opinpolkujen hahmotus voi viedä aikaa, mutta se kannattaa

Oksanen kerää palautetta säännöllisesti. Yleisesti palaute on ollut hyvää, vaikka varsinkin aluksi uusi tapa voi aiheuttaa mutinaa. Kuten kaikenlainen uusi tekeminen tämäkin malli vaatii muutaman unitin verran aikaa, että lähtee rullaamaan, Oksanen toteaa.

– Tässä mallissa on paljon itsenäisiä tehtäviä ja tehtävät myös tarkastetaan itse. Opinpolut vaativat aluksi totuttelua, eikä tämä tapa välttämättä sovi kaikille ryhmille. Toiset oppilaat tarvitsevat enemmän ohjeistusta, ja jotkut ovat luonnostaan itseohjautuvia. Perustelen tätä oppilaille aina sillä, että tätä tehdään siksi, että jokainen oppisi itse ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja arvioimaan omaa osaamistaan.

Oksasen koulussa oppimispolkuja on kokeiltu pienempinä kokonaisuuksina myös muissa aineissa, kuten matematiikassa. Oksanen ja Karhu opettavat tällä mallilla englannin kielen kaikkia ryhmiä yläkoulun puolella.

– Jos malli ei ole ottanut toimiakseen, niin olemme joidenkin ryhmien kanssa tehneet ihan vain viikkotavoitteita, Oksanen kertoo.

Hän uskoo kuitenkin, että oppilaat oppivat nopeasti, miten opinpolkuajatus toimii ja miten kannattaa tehdä.

– Yhdeksäsluokkalaiset tietävät jo oman tasonsa todella hyvin, koska ovat käyttäneet tätä mallia pitkään. Uusissa ryhmissä tulee enemmän aluksi hit and miss -kokeiluja. Silloin oppilas ottaa alkuun liian kovat tavoitteet ja opettajan täytyy osata kannustaa ja ohjata nuori kokeilemaan toisen tason tehtäviä. Eriyttäminen toimii niin alas- kuin ylöspäin.

Kokeile rohkeasti pienin askelin

Oksanen kehottaa aloittamaan pienin askelin.

– Jos haluat kokeilla opinpolkuja, älä tee niin kuin minä tein eli älä tee kaikille vuosikursseille kerralla, hän naurahtaa. – Ota kollega mukaan suunnitteluun, ja tehkää yhdessä pieni palanen kerrallaan. Lähtekää liikenteeseen vaikka viikkotehtävillä. Ei heti tarvitse olla kaikkien vuosiluokkien tehtävät tehtyinä seuraaville kuukausille.

Hän vinkkaa myös, että Facebookissa on hyviä keskusteluryhmiä, joista saa ideoita ja apua alkuun. Polkutyöskentelyä kannattaa kokeilla, jos kaipaa vaihtelua perinteiseen opetustyyliin.

Artikkelia on päivitetty 11.10.2021.