Podcast-vieraamme toimittaja ja mediakasvattaja Pauliina Grönholm sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja Ossi Kokkonen istuivat alas keskustelemaan kahdesta mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta aiheesta, medialukutaidosta ja nuorten hyvinvoinnista.

Nuorten hyvinvoinnista artikkeleita kirjoittanut Grönholm on huomannut, että moni nuori kokee uupumusta, mutta usein nuoret eivät kerro siitä kenellekään. Grönholm ja Kokkonen eivät usko, että nuorten uupumiseen olisi vain yhtä syytä, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät.

Kokkonen uskoo, että kaikki lukiolaiset altistuvat stressille. Hän on nähnyt omassa työssään, että moni opiskelija tekee koulun ohessa töitä ja harrastaa paljon. Elämä on helposti kuormittavaa. Ero Kokkosen omaan kouluaikaan on iso.  Etenkin lukiolaisten työssäkäynti on lisääntynyt runsaasti.

Grönholm muistuttaa, että vanhemmat antavat esimerkin lukiolaisille. Vanhempien kokemukset omista lukioajoista ovat vain niin erilaiset, että vinkkejä ja tukea voi joskus olla vaikea antaa.

Motivoitunut opiskelija voi haalia liikaa kursseja

Kokkonen on huolissaan erityisesti siitä, että jotkut opiskelijat valitsevat itselleen liikaa kursseja. Kukaan ei kontrolloi kurssien määriä, jolloin lukiolaisen kuormitus voi kasvaa.

Myös Grönholm huomasi artikkelissaan kurssien suuren määrän. Useiden kurssien valitseminen voi johtua siitä, että uudistusten myötä ylioppilastodistuksella on entistä suurempi painoarvo korkeakouluvalinnoissa. Grönholm kuitenkin muistuttaa, että muitakin väyliä jatko-opintoihin on edelleen olemassa.

– Motivoitunut oppilas ottaa helposti ekstrakursseja, emmekä voi kontrolloida, ottaako joku liikaa, Kokkonen toteaa.

– Minun työaikaani seurataan, mutta miksi meillä on systeemi, jossa lukiolaiset voivat valita hillittömän määrän kursseja? Grönholm kysyy. – Valintojen tekemisen ja oman jutun löytämisen taito olisi nuorille todella hyödyllistä oppia. Tasapainon löytämisessä nuorta ei saa jättää yksin, vaan siinä tarvitaan aikuisten tukea.

Sosiaalinen media voi luoda väärän kuvan siitä, miltä elämän pitäisi näyttää

Grönholmin mukaan nuoret eivät pysty aikuisten tavoin määrittelemään, ovatko tavoitteet omia vai ulkopuolelta tulevia. Tarvitaan aikuista, joka osaa tukea ja auttaa.

Myös sosiaalinen media voi aiheuttaa omalta osaltaan paineita. Grönholm tosin ei usko, että sosiaalinen media yksistään aiheuttaa mitään. Ongelma liittyy enemmän puutteelliseen medialukutaitoon, jolloin nuoret eivät osaa tulkita somea oikein. Sosiaalisen median kautta nuoret asettavat itselleen standardit siitä, miltä oman elämän pitäisi näyttää. He eivät ymmärrä, että somevaikuttajien kanavat ovat hyvin rakennettuja ja joku maksaa niissä julkaistuista kuvista, Grönholm sanoo.

Kokkonen on työssään huomannut, että lukiolaisten tapa käyttää sosiaalista mediaa on erilainen kuin aikuisten. Grönholm myös muistuttaa, että emme voi elää ilman mediaa – elämme yhteiskunnassa, joka on medioiden läpäisemä.

– Alamme lähestyä kirjoitetun tekstin jälkeistä aikaa, mikä voi olla monelle opettajalle haaste, Kokkonen sanoo. – Me olemme tottuneet lukemaan romaaneja ja painettua sanomalehteä, mutta nuorilla on käytössään eri formaatit.  Nykyään nuorille media on enemmän sosiaalisessa mediassa jaettuja linkkejä ja Youtube-videoita.

Yhteiskuntaoppi tukee medialukutaidon kehittymistä

Grönholm muistuttaa, että kaikesta huolimatta mediakasvatuksen kannalta formaatilla ei ole väliä, koska tärkeintä on kehittää monilukutaitoa. Hän kuvaa medialukutaitoista ihmistä aktiiviseksi kansalaiseksi, joka pystyy toimimaan mediayhteiskunnassa. Nuoret eivät itsekseen kasva medianatiiveiksi.

– Koulu ja koulutus antavat nuorille kontekstin ja taustatiedon. Tarvitaan aikuisen ymmärrystä siitä, mihin kontekstiin sisällön laittaa ja mitkä asiat ovat johtaneet tapahtuneeseen. Esimerkiksi yksi twiitti on vain irrallinen osa kokonaisuutta. Medialukutaidon kannalta täytyy osata ymmärtää kokonaiskuva. Aikuinen on se, joka voi luoda kontekstin ja antaa tarvittavat taustatiedot, Grönholm sanoo.

Sekä Grönholm että Kokkonen pitävät yhteiskuntaopin opettamista erittäin tärkeänä medialukutaidon ja mediayhteiskunnan tarkastelun kannalta.

– Yhteiskuntaoppi opettaa tärkeitä asioita, kuten sitä, mikä on tiedonvälitystä ja miten erottaa mainonnan ja propagandan. Äidinkielen puolella taas opitaan erottamaan tyylilajeja, kuten uutisen ja kolumnin eron, Kokkonen kertoo.

Grönholm ja Kokkonen kehottavat opettajia keskustelemaan lukiolaisten kanssa eri medioista ja tutustumaan asioihin yhdessä. Kokkonen kehottaa kokeilemaan avoimin mielin kaikkea uutta. Oppilaiden käyttämistä medioista kyselemällä voi oppia myös itse.

– Aikuisten ja nuorten kannattaa tutustua toistensa mediamaailmoihin. Ei tarvitse tietää kaikkea, riittää, että on kiinnostunut, Grönholm kannustaa.

Kuuntele opiskelijoiden hyvinvointi ja nuorten medialukutaito-jakso Suplasta »