Kysyimme oppimateriaaliemme tekijöiltä, mitä lukion opetussuunnitelman uudistus voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi matematiikan, reaaliaineiden, vieraiden kielten tai äidinkielen opetuksen osalta.
Matematiikka / Paavo Heiskanen, Tekijä-sarja
– Uskon, että uuteen opetussuunnitelmaan tuleva kaikille yhteinen matematiikan MAY1-moduuli tukee nykyistä paremmin lukion matematiikan opintojen aloittamista. Sen avulla opiskelija tutustuu tulevien opintojen kannalta keskeisiin peruskäsitteisiin jo heti opintojen alussa. Pitkän matematiikan sisällöistä rakennetut 1–3 opintopisteen laajuiset moduulit vaikuttavat mielestäni pääosin loogisilta kokonaisuuksilta. Esimerkiksi analyyttisen geometrian ja vektorien yhdistäminen samaan moduuliin lisännee opiskelijoiden ymmärrystä aiheesta, ja vektorit eivät näin jää niin irralliseksi kuin aiemmin.
– Olen ilahtunut, että tietotekniikan hyödyntäminen on aiempaa selkeämmin mukana opetussuunnitelmassa, jolloin ohjelmien hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti on helpompaa. Matematiikasta sopii yhdisteltäväksi opintokokonaisuuksiin esimerkiksi Talousmatematiikka-moduuli, joka on luonteva pari yhteiskuntaopin Taloustieto-moduulin kanssa.
Biologia / Panu Sotkas, Bios-sarja
– Biologian LOPS 2021 -uudistuksessa korostuu arvioinnin monipuolisuus, havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta, tutkimuksellisuus opetuksessa sekä yhteistyön tekeminen muiden oppiaineiden kanssa. Myös liian raskaaksi koettua asiasisältöä on selkeytetty ja kevennetty. Kurssien sisällöt tukevat luontevasti biologian laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Eri oppiaineista koostuvat opintojaksot tuskin toteutuvat yleisesti, koska opintokokonaisuuksien rakentamista on pyritty helpottamaan ainoastaan biologian entisen 2. kurssin jakamisella kahdeksi moduuliksi. Korkeakouluvalintauudistuksesta johtuen ylioppilaskirjoitukset tulevat ohjaamaan biologian opetusta entistä vahvemmin. Siksi hyvän ja monipuolisen oppimateriaalin merkitys korostuu aikaisempaakin enemmän.
Psykologia / Atte Tahvanainen, Motiivi-sarja
– Psykologian opetussuunnitelman keskeinen lähtökohta on se, että oppiaineen sisällöt perustuvat tutkimustietoon, joka tuodaan lähelle opiskelijaa kytkemällä se ihmisen toimintaan ja arjen ilmiöihin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat yhdessä psykologian oppiaineen tavoitteiden kanssa, ja niistä on kirjattu tarkempia kuvauksia kunkin moduulin yhteyteen. Moduulien sisältöjä ei ole lähdetty uudistamaan radikaalisti. Kunkin moduulin teemat ovatkin lähtökohdiltaan samat tämän hetken opetussuunnitelman kanssa. Yksityiskohtaisia sisältöjä moduuleissa on kuitenkin muokattu selvästi.
– Uudessa opetussuunnitelmassa tavoitteena on erityisesti täsmentää edellistä opetussuunnitelmaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kieli on tarkempaa ja opiskeltavia asioita kuvataan tarkemmin psykologian käsitteistön avulla. Pyrkimyksenä on, että opiskeltava materiaali, ja sitä kautta myös oppikirjat, eivät paisuisi liian laajoiksi ja raskaiksi. Tämä toivottavasti tukee lukiolaisten hyvinvointia ja jaksamista. Mielestäni selkeyden tulisi näkyä myös yhdenmukaisuutena oppimateriaalien sisällöissä.
– Joitakin rakenteellisia muutoksiakin on tehty: erityisesti psykologian tutkimuksen käsittely on purettu selkeämmin eri moduuleihin. Sen toivotaan keventävän erityisesti 1. moduulia sekä kohdentavan tutkimuksen käsittelyä tarkemmin eri moduulien aiheisiin sopivaksi. Myös moduulien sisältämää valinnaisuutta on joissakin sisällöissä vähennetty, jolloin kaikki opiskelevat enemmän samoja sisältöjä. Psykologia sopii yhdisteltäväksi opintokokonaisuuksiin parhaiten esimerkiksi terveystiedon ja biologian kanssa. Lisäksi myös uskonnon kanssa löytyy yhtymäkohtia. Erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelussa yhteys muihin oppiaineisiin voi olla laajempikin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen tarkastelun yhteydessä.
Vieraat kielet / Olli-Pekka Salo, Kombo
– Kielten osalta lukion tuleva opetussuunnitelma päivittyy maltillisesti, mutta mielestäni oikeaan suuntaan. LOPSissa korostuu ilahduttavasti kaikenlaisen kielitaidon merkitys, kielitaidon moniulotteisuus ja kielitietoisuuden keskeinen rooli sekä erilaiset rekisterit ja kielenkäyttöympäristöt. Kielenkäyttö ja viestinnällisyys saavat entistä vahvemman jalansijan, ja kun suullisen kielitaidon arviointia edellytetään pakollisten opintojen aikana, se lisännee myös suullisen kielitaidon opetusta. Jatkumo perusopetuksesta näkyy selkeästi esimerkiksi taitotasojen ja laaja-alaisen osaamisen osalta. Lisäksi moduulirakenne ja niistä muodostettavat opintojaksot tarjoavat mahdollisuuksia kehittää uudenlaista opetus- ja arviointikulttuuria. Vieraat kielet sopivat hyvin yhteen erityisesti äidinkielen, mutta myös monien reaali- ja taideaineiden kanssa.
Äidinkieli / Terhi Lintunen, Jukola-sarja
– Kun opetussuunnitelman uudistamisesta tuli tieto, olin lähinnä vihainen: miksi taas, näin pian edellisen uudistuksen jälkeen pitää muuttaa kaikki? Kun olen tutustunut uuden LOPSin ideaan, olen aika innoissani! Uusi LOPS antaa kouluille mahdollisuuden tehdä omannäköisiä paikallisia suunnitelmia, ja toivon, että mahdollisimman moni lukio käyttää mahdollisuuden hyväkseen. Äidinkieli sopii yhdisteltäväksi todella monien aineiden kanssa. Luontevia yhdistelmiä äidinkielen kanssa ovat esimerkiksi historia ja yhteiskuntaoppi, vieraat kielet, musiikki ja kuvataide. Tärkeintä yhdistelmissä on, että ne on tehty pedagogisesti järkevästi ja että kaikkien yhdistettävien aineiden sisällöt saadaan opiskeltua kunnolla.
– LOPS 2021 -uudistukselta toivon erityisesti sitä, että saamme vähennettyä ikuista kiirettä ja parannettua opiskelijoiden hyvinvointia. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi tekemällä isompia opintojaksokokonaisuuksia tai järjestämällä opetusta pitkäjänteisemmin. Se harmittaa, että äidinkielen sisällöt eivät uudessa LOPSissa kevene – olisin halunnut, että todella runsaita sisältöjä olisi karsittu.
