Seurasin kesälomallani Twitteristä kummallista kohua, joka tuntui jatkuvan viikosta toiseen. Kyseessä oli Pekka Saurin leikkimieliseen #rakentavatwiittaaja-palkintoon liittyvä kriittinen ja monipolvinen keskustelu.
Sauri oli luonut palkinnon kesällä 2018 rohkaistakseen viranomaisia vuorovaikutteisuuteen. Nyt vuotta myöhemmin hän päätyi lopettamaan tämän yleisesti pidetyn palkinnon, joskin aktiivinen kommentointi aiheesta jatkui vielä pitkään sen jälkeenkin.
Kritiikin ydin liittyi rakentavuuden tavoitteluun: miksi keskustelun pitäisi olla rakentavaa ja kuka rakentavuuden määrittelee? Useammassakin kommentissa muistutettiin, että historian suuret harppaukset eivät ole perustuneet rakentavuuteen tai yhteisymmärrykseen vaan olemassa olevan aktiiviseen haastamiseen ja jopa kumoamiseen. Näin on tapahtunut niin politiikassa (vallankumoukset) kuin tieteessäkin (paradigmamuutokset). Miksi sitten keskustelun sosiaalisessa mediassa pitäisi olla rakentavaa?
Itse kannatan ehdottomasti vallitsevan haastamista ja kriittistä tarkastelua. Samalla olen kuitenkin sitä mieltä, että haastaminenkin kannattaa tehdä rakentavasti. Argumentin kohdatessaan keskustelijalla on karkeasti kaksi vaihtoehtoa: olla samaa tai eri mieltä. Näistä kiinnostavampi tapaus on eri mieltä oleminen, ja juuri siinä rakentavuus on olennaisessa osassa. Jos oman vasta-argumenttinsa muodostaa perustellusti, on mahdollista, että dialogi jatkuu ja uutta opitaan. Sen sijaan esimerkiksi keskusteluosapuolen tai hänen viiteryhmänsä kommentoiminen itse asian sijaan on omiaan tappamaan keskustelun ja luomaan toistensa ohi puhuvia — tai huutavia — kuplia.
Minun mielipiteeni hyvästä keskustelukulttuurista on vain yksi monien joukossa. Paljon kiinnostavampaa on kääntää katseet maamme tulevaisuuden toivoihin. Suomalaisen peruskoulun piiriin hakeutuu joka vuosi noin 60 000 lasta. Katsotaanpa, mitä heille keskusteluun ja vuorovaikutukseen liittyen opetetaan.
Mitä OPS sanoo keskustelutaidoista?
Nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen on keskeisessä roolissa. Sillä tarkoitetaan ”[..] tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla.” Opetussuunnitelman oppimiskäsitys-lukuun on kirjattu muun muassa seuraavat luonnehdinnat:
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. [..] Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta. [i]
Nämä ovat vahvoja lauseita. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää. Vuorovaikutuksesta mainitaan lisäksi seuraavaa:
Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. [ii]
Uuden keksimisestä tarkennetaan vielä, että se tapahtuu dialogissa ja lopulta vahvistaa koko yhteisöä:
Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. [iii]
Yläkoululaisille tarkennettu opetussuunnitelman osa jalostaa ohjetta siten, että oppilaille tulee aktiivisesti luoda tilanteita argumentointitaitojen kehittämiseen:
Ajattelun taitoja kehitetään lisäksi luomalla monimuotoisia tilaisuuksia itsenäiseen ja yhteiseen ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä asioiden välisten vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisten yhteyksien huomaamiseen ja siten systeemiseen ajatteluun. [iv]
Yläkoulun äidinkielen kokonaisuudessa jopa kehotetaan väittelytilaisuuksien järjestämiseen:
Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi-, väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. [v]
Opetussuunnitelman tavoitteet näkyvät oppimateriaaleissa. Esimerkiksi Sanoma Pron kahdeksannen luokan Tekstitaituri sisältää koko joukon vuorovaikutteisia tehtäviä ja pohdintaa keskustelukommenttien rakentavuudesta. Se käy myös läpi verkossa esiintyvää epätoivottua keskustelua, kuten trollaamista, nimittelyä ja vihapuhetta.
Olen optimistinen tulevaisuuden suhteen. Oppilaille on luotu hyvät edellytykset omaksua taitoja rakentavaan keskusteluun, eri näkökulmien arvostamiseen ja sitä kautta koko yhteisön ymmärryksen kasvattamiseen. Näihin yleviin huomioihin on hyvä päättää:
Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista. [ii]
[i] (2.3 Oppimiskäsitys)
[ii] (3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen)
[iii] (4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet)
[iv] (15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7–9)
[v] (15.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus)
