Mitä kaikkea tämän päivän aapinen opettaa? Mitä kirjailijan pitää huomioida, kun hän kirjoittaa siihen tarinaa? Anneli Kanto kertoo, miten uuden aapisen vauhdikas tarina rakentui.
Joki. Se oli käännekohta, joka sai kirjailija ja käsikirjoittaja Anneli Kannon innostumaan uudesta Sanoma Pron aapisesta. Kun hän tuli mukaan työryhmään, joka työsti aapista, oli pohjatyötä materiaaliin jo tehty. Tarinalla oli kaksi päähenkilöä, jotka asuivat joen varrella.
– Joki on elementti, joka tuo kertomukseen ihanaa dynamiikkaa: se tulee jostakin, menee jonnekin ja voi tuoda jotakin jännittävää mukanaan, Kanto sanoo.
Kanto on kirjoittanut urallaan kirjoja niin aikuisille kuin lapsille sekä tehnyt töitä toimittajana. Vuonna 2018 hän sai Anni Swan -mitalin Viisi villiä Virtasta -kuvakirjasarjastaan.
Hyvän lukutaidon merkitys on korostunut viime vuosina valtavasti. Vaikka Suomi on edelleen lukutaidossa maailman kärkimaita, erot erilaisten lukijoiden välillä ovat kasvaneet. Osa lapsista uhkaa jäädä jälkeen lukutaidossa, jota tarvitaan arjessa päivittäin.
Innostava tarina auttaa lapsia luomaan vahvan pohjan lukutaidolle Sanoma Pron uudessa Ystävien aapisessa.
Jännittävä tarina pitää mahduttaa oikeisiin raameihin
Ystävien aapisen kehyskertomus kulkee syksystä kevääseen, mutta tarinan pienemmät seikkailut etenevät ryppäissä aapisen jaksojen mukaisesti.
– Vaikka aapisen tekstit ovat lyhyitä ja alkupuolella edetään kirjaimittain, halusin kirjoittaa mukaansatempaavan tarinan. Aluksi oli jopa haastavaa saada kertomukseen tarpeeksi käänteitä, seikkailua ja jännitystä sekä summaava lopetus, Kanto kertoo.
Tarinan tiivistämisen lisäksi kokeneen kirjailijan piti ottaa huomioon, että tekstien pitää toimia ääneen luettuina. Esimerkiksi kirjoitusasuun perustuvat vitsit jätettiin pois ja nauruhermoja kutkuttavia hetkiä luotiin tarinan käänteisiin.
Seikkailujen lisäksi aapisesta löytyy myös lukemaan oppimisen tarina. Samaan aikaan, kun oppilaat opettelevat lukemaan, myös aapisen päähenkilöt oppivat aluksi kirjaimia ja lopulta lukemaan, kukin omaan tahtiinsa.
Samaistuttavat hahmot ovat Ystävien aapisen keskiössä
Lasten mukana matkalla taitaviksi lukijoiksi seikkailee kolme päähenkilöä. Tunteellinen Aamos-hirvi on empaattinen, herkkä ja lempeä otus. Iso hirvi kamppailee minäkuvansa kanssa ja kuvittelee olevansa vielä pieni hirvenvasa, mutta löytää tarinan edetessä uusia puolia itsestään.
Aamoksen ystävä, ilves nimeltä Ulla, on puolestaan reipas ja tarmokas. Vaikka suorasukainen Ulla puhuu ja toimii usein ennen kuin ajattelee, hän on myönteinen hahmo, joka puolustaa aina ystäviään.
– Hahmoissa pitää olla särmää ja ristiriitoja, jotta tarina kulkee vauhdikkaasti eteenpäin. Erilaiset luonteenpiirteet helpottavat myös sitä, että lapset samaistuvat hahmoihin, Kanto kertoo.
Kanto päättikin nopeasti, että tarina tarvitsisi vielä kolmannen päähenkilön. Niinpä jokea pitkin kaksikon luo purjehtii Papu-hiiri. Vaikka Papu tuo itseään esille ja kehuskelee saavutuksillaan, hän on myös näppärä ja hoksaavainen. Hän on esimerkiksi oppinut lukemisen alkeet itsekseen.
Ystävien aapisen kanssa opetellaan tulkitsemaan omia ja toisten tunteita
Vaikka aapisen teemat sijoittuvat eläinmaailmaan ja luontoon, ne kiinnittyvät vahvasti ekaluokkalaisten arkeen. Aapisessa käydään läpi erilaisia tunteita, kuten iloa, kateutta ja hieman ihastumistakin. Myös Kannon aikaisemmissa lastenkirjoissa tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat olleet vahvasti esillä.
– Teksteissä ei kuitenkaan osoiteta sormella, että joku on pettynyt tai mustasukkainen, vaan tunnetilat näkyvät hahmojen toiminnassa. Opettaja voi auttaa lapsia ymmärtämään tunteita ja keskustella luokan kanssa vaikkapa siitä, miksi Ulla-ilves ei halua Papu-hiirtä yhteiseen taloon asumaan, Kanto sanoo.
Opetussuunnitelma korostaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista, sillä ne ovat perusedellytys sosiaalisille suhteille. Lisäksi niiden hallitseminen lisää luottamusta omaan osaamiseen sekä vaikuttaa koulumotivaatioon ja parantaa oppimistuloksia. Taitoja opettamalla voidaan jopa ehkäistä syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia.
– Tunne- ja vuorovaikutustaitoja korostetaan aapisen jokaisessa kappaleessa. Ne ovat valtavan tärkeitä taitoja, jotka paitsi auttavat lapsia ymmärtämään ja säätelemään omia tunteitaan myös oivaltamaan, miltä toisesta voi tuntua, jos vaikkapa sanoo vahingossa rumasti ja loukkaa toista, sanoo Kanto.
Uudessa aapisessa tunteiden tulkitseminen ei jää ainoastaan tarinan varaan, vaan oppilaat voivat tutkia valloittavan kuvituksen kautta myös hahmojen ilmeitä ja eleitä, jotka kuvastavat aitoja asenteita ja tunteita.
Ymmärryksen kehittyminen ja syvälukutaito korostuvat Ystävien aapisen teksteissä
Uudessa aapisessa pyritään siihen, että lapset oppivat ymmärtämään teksteistä myös asioita, joita ei sanota ääneen.
– Kun tarinan kautta harjoitellaan kuullun ymmärtämistä ja syvälukutaitoa, olisi ihanaa, kun ekaluokkalaiset oivaltaisivat vaikkapa, että Papu keksii tekosyitä, koska tosiasiassa hän ei haluakaan lähteä retkelle, tai että suuripuheisen hiiren kaikki tarinat eivät ehkä olekaan totta, Kanto sanoo.
– On ollut hieno kokemus päästä kurkistamaan tämän päivän koulumaailmaan ja olla mukana projektissa, jonka kautta moni lapsi oppii valtavan tärkeän lukemisen ja tekstin tulkitsemisen taidon.
Anneli Kanto uskoo, että isot projektit muuttavat ihmistä. Vielä on näkemättä, minne joki hänet seuraavaksi kuljettaa.
Anneli Kanto
Anneli Kanto on Anni Swan -mitalilla palkittu tamperelainen kirjailija. Hän on kirjoittanut Ystävien aapisen taustatarinan, jossa seikkailevat Aamos, Ulla ja Papu. Tarinan kirjoittaminen on ollut yli vuoden mittainen urakka: ”Olen ehtinyt kiintyä Mutkajoen asukkaisiin ja toivon, että myös koululaiset tykästyvät heihin.” Aapinen on jokaiselle pienelle koululaiselle äärimmäisen tärkeä kirja, ja Annelista onkin ollut hienoa ja opettavaista olla mukana luomassa nykyaikaista aapista. Hänestä on huikeaa ajatella, että tuhannet ekaluokkalaiset tulevat oppimaan lukutaidon Ystävien aapisesta. Annelin mielestä oppiminen on innostavaa ja ruokkii sielua.
